Huomautuksia Joddböle V asemakaavasta
Tässä luettavaksi inkoolaisen Esa Nykäsen huomautus koskien Joddböle V asemakaavaa. Inkoon kunnalle jätettiin määräajassa 200 huomautusta.
0. Huomautuksen sisältö ja rakenne
Tämä on huomautus Joddböle V kaavasuunnitelmaan ja myös kaavasuunnitelman tämän hetkiseen tilaan johtaneisiin kaavoituksen prosesseihin. Kaavoitukseen liittyy myös tiedottamista ja viestintää sekä kokouksia ja päätöksiä. Tässä dokumentissa mainitaan Inkoon kunta (myöhemmin ”kunta”) sekä Elinvoimanen Uusimaa ilman terästehdasta ry (myöhemmin ”Elinvoimainen Uusimaa”). Huomautuksessa mainitaan myös eri toimijoita tarkemmin, esimerkiksi ”kaavoituspäällikkö”. Mikäli huomautukseen ei ole tiedossa toimijaa tarkemmin, mainitaan esimerkiksi ”kunta”.
Tämä huomautus on nimeltään ”yleinen”. Kaavoitukseen liittyviin aineistoihin, joita löytyy kunnan kansiossa ”selvitykset yms” viitataan tässä kuitenkin yhdessä kohdassa lyhyesti linkkeineen.
Tämä huomautus ei sisällä mitään poliittista kannanottoa eikä sitä pidä sellaisena lukea. Huomautuksen kohdat ovat kokonaisuuksia eikä niistä voi eikä tule irrottaa erillisiä lauseita.
Huomautuksessa viitataan kunnan kaavaluonnokseen, kaavoitusprosessiin, YVA ohjelmaan ja yritysten kuten Blastr toimiin, koska ne kaikki liittyvät toisiinsa.
Huomautuksen kohtiin ei riitä vastaukseksi, että kaavoitus on eri asia kuin YVA tai kunnan strategia, koska kunta itsekin liittää nämä asiat toisiinsa. Esimerkiksi kunnan tilaisuus, jossa esitettiin Joddböle V tilannetta14.8.2024, sisälsi itse kaavoitusta hyvin nopeasti ja kaikkea muuta kuin kaavoitusta suurimman osan. Tilaisuudesta jälkeenpäin jaetussa materiaalissa on kunnan sivulle lisäksi laitettu materiaalia, jota ei tilaisuudessa esitetty. Materiaalissa on myös tiedosto, jossa on muutamia Blastr Q & A. Mitään näistä ei tällaisenaan tilaisuudessa esitetty ja ovat käytännössä yrityksen markkinointimateriaalia.
Huomautuksessa viitataan myös kunnan visiotyöhön siinä laajuudessa kuin kunta itse on sen sitonut Joddböle V kaavoitusprosessiin. Myös ympäristönsuojelulaki liittyy tähän huomautukseen, koska kunnan tehtävänä on pitää huolta, että lakia noudatetaan, ja lain sisältö liittyy suoraan kaavan sisältöön.
Lukemisen helpottamiseksi huomautus on jaettu juoksevalla numeroinnilla 1, 2, jne. Numerointi ei ole välttämättä aika- eikä tärkeysjärjestyksessä. Huomautuksessa kysymykset on esitetty kysymysmerkillä ja huomautuksessa toivottavat korjaavat toimenpiteet selkeästi esimerkiksi ”kunnan tulee…”.
Huomautuksessa on mainittu muutamia päivämääriä, joissa viitataan esimerkiksi kokouksiin kunnan kanssa, joista ei välttämättä ole olemassa muistioita. Huomautuksen kohtia voi pitää kyseisen tapahtuman muistiona, johon voi myöhemmin viitata esimerkiksi ”Huomautus Inkoon kunnan Joddböle V kaavasuunnitelmaan -yleinen (Esa Nykänen), kohta 1.”. Mikäli jostain löytyy virallinen muistio samasta tilaisuudesta, tulee viitata suoraan siihen.
Huomautuksessa on pyritty esittämään asiat yksinkertaistetusti, koska on tullut kiistatta esille, että kunnan päätöksentekijät eivät ole tutustuneet kokonaisuuteen (kaavoitus, YVA ohjelma, Blastr suunnitelmat kuten selvityksissä on esitetty) liittyvään materiaaliin siinä laajuudessa, että asioihin voisi viitata tarkemmin.
Pyydän kohteliaimmin, että minuun ollaan yhteydessä, jos jossain huomautuksen kohdassa yksinkertaistettu asia jää epäselväksi niin tarkennan asian viipymättä. Samaten teen, jos huomautuksen jossain kohdassa on esimerkiksi asiavirhe tai tahaton kirjoitusvirhe.
Huomautukset alla ovat seuraavat: Numero, Otsikko (huomautuksen aiheet)
- YVA ohjelma ja kunnan vastine siihen 2023 (Marsjö lupa, vaikutusarviot lähialue, päätösten järjestys)
- Kokous kunnantalolla 27.5.2024 (päättäjille aikaa tutustua materiaaliin, ei käytetä Blastr markkinointimateriaalia)
- Tilaisuus 30.5.2024
- Joddböle V kaavoituksen asukasilta 14.8.2024
- Ympäristönsuojelulaki ja sen noudattaminen
- DNSH
- Kokousmuistio Rakennus- ja ympäristölautakunta 4.6.2024 §43
- Inkoon väestönkehitys ja visiotyö
- Visiotyöpajat ja puhelinkysely
- Kaavaan liittyvät selvitykset
- Väärästä tiedosta ja vahingonkorvauksista
- Mitkä tahot ovat tämän kaiken takana?
1. YVA ohjelma ja kunnan vastine siihen 2023
YVA ohjelma 14.8.2023 löytyy osoitteesta
On tullut selväksi, että sitä ei käytännössä ole monikaan lukenut ja vaikka olisi lukenut niin ei pysty hahmottamaan. Esimerkiksi kunnan järjestämässä moderoidussa keskustelussa toinen keskustelijoista sanoi että ”olen kyllä lukenut sen, mutta en ymmärrä mitä siinä sanotaan”. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Otin YVA ohjelman lukemisen haasteena ja karkeasti arvioiden ohjelman lukemiseen siten, että asia oli hahmottunut, meni työviikon verran tunteja. Jos tämä raportti olisi opinnäyte, olisi sen arvosana varmaankin hylätty? Toki sieltä löytyi kaikki YVA ohjelmalta vaadittavat asiat ripoteltuna moneen kohtaan. Esimerkiksi DNSH maininta ensimmäisen kerran ja maininta siitä, että sitä aiotaan käyttää nopeutetun ympäristöluvan hakemiseen, olivat noin 150 sivun päässä toisistaan. Asia on varmaan tärkeä. Töissäni olen tuottanut ja lukenut erilaisia teknisiä raportteja vuosikymmeniä. Tämä on lukemisen ja erikoisesti ymmärtämisen haastellisuudessa aivan kärkikastia. Sellaisena aivan kympin suoritus.
Koska keskustelussa on peräänkuulutettu faktoja, on Elinvoimainen Uusimaa julkaissut ”fakta PDF”, jossa on yksi fakta eli suora lainaus YVA-ohjelmasta on kerrallaan selitetty ja verrattu johonkin tunnettuun asiaan.
https://www.facebook.com/groups/1071613187353956/files/files
Mitä kunta on lausunut YVA ohjelmasta?
Kokous 26.9.2023:
Lausunto perustuu rakennus ja ympäristölautakunnan kokoukseen 26.9.2023
https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?bid=1199
Lausunto:
Lausunnosta (Inkoon kunta):
Ohjelmasta voi päätellä, että paikalliset ympäristövaikutukset terästehtaan toteuttamisesta olisivat huomattavia. Toiminta kaikkien tarkasteltavien vaihtoehtojen mukaan, paitsi nollavaihtoehdon, vaikuttaisi ympäristöön monella eri tavoin pitkään tulevaisuuteen.
Huomautus:
Miksi kunta ei jatkossa toimi kuten on tässä lausunut? Ympäristövaikutuksista tunnutaan luottavan sanontaan ”tarkentuu suunnittelun edetessä”?
Lausunnosta:
”Veden ottamiseen liittyvät luvat ei voida pitää enää asianmukaisina, kun ovat 50 vuotta vanhoja ja myönnetty erilaiseen toimintaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä pohja- että pintavesien ottomahdollisuuksiin.”
Huomautus:
Missä on kunnan päätös siitä, että tämä asia on muuttunut? Yleisötilaisuudessa 14.8. 2024 sekä Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunnan muistiossa 4.6.2024 todettiin, että Marsjön korvaaminen jollain muulla olisi kunnan asia ja kunnan vastuulla ja ikään kuin veden ottaminen tehdaskäyttöön olisi ensisijainen? Missä on tällainen päätös? Päätös saatettava julkiseksi.
Myöhemmin Inkoo pöytäkirjasta:
”Fortumin Marsjö-järven pintavesilaitos toimii kunnan varavesilähteenä ja kunta ylläpitää laitosta toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, jonka irtisanomisaika on 12kk. Neuvottelut sopimuksen tilanteessa ja mahdollisesta päättymisajankohdasta on käytävä hyvissä ajoin, jotta valmistautumiselle vaihtoehtoisten varavesilähteiden käyttöönottoon jää riittävästi aikaa.”
Huomautus:
Onko tästä asiasta tehty päätöstä ja milloin kunnan kanta on muuttunut Marsjö vedenottoon? Onko tällaisesta päätöksestä pöytäkirjaa julkisesti saatavilla? Mikäli ei ole, on kunnan viipymättä laitettava tällainen jokaista kuntalaista (virkistyskäyttö Marsjö) ja kunnan vesiasiakasta (varavesi, veden hinta) koskeva päätös tiedoksi ja julkisesti luettavaksi.
Lausunnosta:
”YVA-ohjelmassa ei ole esitetty riittävää vaikutusten arviointia läheisille virkistysalueille (sekä kunnan että muiden toimijoiden) eikä kunnan uusimmille asuinalueille, joiden etäisyys hankealueesta on alle 2 km (Westerberg)”.
Huomautus:
Onko kunta huolehtinut siitä, että nämä läheisille alueille olevat vaikutusten arviot on tehty? Mistä ne löytyvät? Mikäli ei vielä julkisia, kunnan on viipymättä saatettava ne julkisiksi.
Lausunnosta:
”On myös syytä tarkemmin nostaa esille missä järjestyksessä päätöksiä tulee tehdä – ensin YVA:n perusteltu päätelmä, sitten asemakaavan laatiminen ja sen jälkeen luvat siinä laajuudessa mitä asemakaavaa sallii.”
Huomautus:
Onko kunta perunut lausumansa päätöksen siitä, missäj järjestyksessä päätökset tulee tehdä ja miksi? Mikäli tällainen päätös on jossain pöytäkirjassa, on se saatettava julkiseksi ja perusteltava. Nythän voi saada sen käsityksen, että Blastr ja sen mainoskampanja johtaa kuntaa?
Huomautus:
Onko joku kunnassa tutustunut YVA ohjelmaan? Miten tieto levitetään keskusteluun ja päätöksentekoon? Vielä sitä ei ole tehty. Hokema (Blastr), että asiat tarkentuvat suunnitelman edetessä, ei auta mitään. Varsinkaan, jos alun perinkään ei ole tutustuttu asioihin. YVA-ohjelmahan nimenomaan esittää kaikki ne sallitut päästöt, jotka kansallisen viranomaisen on hyväksyttävä riippumatta siitä minkälaisia pienennyksiä potentiaalinen laitetoimittaja suunnitteluvaiheessa myöhemmin esittää arviona.
https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=95626
Kunnanhallitus 11.12.2023
Kunta katsoo voivansa kerätä päätöksenteon perustaksi olennaista tietoa erilaisista vaikutuksista ja kunnalle syntyvistä vaatimuksista käynnistämällä kaavoitushankkeen, ja toteaa, että kaavahankkeen käynnistäminen ei ole kannanotto hankkeen puolesta tai sitä vastaan. Hankkeen mittakaavasta johtuen kunnan tulee täsmentää omaa käsittelyprosessiaan.
Kunnanhallituksen kokous 6.5.2024
Yhteistyökumppanit vastaavat kaikista kaavan laatimisesta aiheutuvista kustannuksista. Kaava laaditaan konsulttityönä jonka laadintaa kunta ohjaa.
Huomautus:
Kuinka kunta ohjaa kaavoituksen konsulttityötä, jos kunta ei saa tietoa siitä millaista tehdasta kaavoitettavalle tontille suunnitellaan? Katso 2 kohta ”kokous kunnantalolla 27.5”
Rakennus ja Ympäristölautakunta 4.6.2024
Osassa kaavamuutoksen keskeinen sisältö:
”Nykyinen energiantuotannolle varattu korttelialue (T-1), jonne saa rakentaa mm. höyryvoimalaitoksen ja kaasuturpiiniyksiköitä, esitetään muutettavaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia (T/kem), sitä palvelevia energiahuollon toimintoja, muita tuki- , palvelu- ja kehitystoimintoja sekä raaka- ja kuona-aineiden sekä kierrätysmateriaalien käsittely ja varastointi.”
Osassa Luonto ja ympäristö:
”Stor-Olarsin tilan talousrakennuksissa on todettu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka (LSL 78 §). Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat tiukasti suojeltuja ja niiden hävittämiseen ja heikentämiseen kaavan osoittamalla tavalla tulee hakea poikkeuslupa ELY-keskukselta. Asiasta on neuvoteltu ELY-keskuksen kanssa ja lupahakemuksen laatiminen on käynnistetty.”
4.6. kokouksessa oli seuraavat liitteet, jotka on päivätty 29.5.2024 (talousvaikutusraportti 3/2024 ja asemkaavaluonnos on päivätty 4.6.2024)
Huomautus:
Kunnan ei tule valmistella kaavaa, joka mahdollistaa ”…saa sijoittaa merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia (T/kem)”. Terästehtaan lisäksi tai jatkossa jos terästehtaan suunnittelu ei etenisikään se voi tarkoittaa esimerkiksi ammoniakkitehtaan ja varastojen rakentramista. TUKES luvalla toki. Kunta ei voi enää vaikuttaa asiaan jos kaavamuutos on hyväksytty. Mahdollisia kiistoja käsitellään hallinto oikeudessa.
2. Kokous kunnantalolla 27.5.2024
Elinvoimainen Uusimaa oli kutsuttu kunnantalolle keskustelemaan Joddbölestä ja terästehtaasta. Kunnan puolelta paikalla olivat: kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, rakennus ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja sekä kaavoituspäällikkö. Elinvoimainen Uusimaa puolelta oli hallituksen lisäksi useita henkilöitä, joten keskusteluun oli osaamista ainakin teknisistä asioita (DI), taloudesta (ekonomi), ja laki (juristi), ympäristöasioista (agronomi) jne . Elinvoimainen Uusima osallistujissa oli yksi entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja entinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, joten kunnan prosessit olivat tuttuja. Hyvät edellytykset avoimelle kaksikieliselle keskustelulle olivat olemassa.
Selvisi kovin pian, ettei ollut juurikaan mitään keskusteltavaa. Kunta esitteli jo YVA ohjelmasta tuttua väittämää, että hanke on Suomen ilmastostrategian mukainen. Tähän saatiin aikaiseksi pientä keskustelua, jossa kysyin, onko kunnalla tarkempaa tietoa miltä osin on Suomen ilmastostrategian mukainen, kun käytännössä tehdas aiheuttaa lisää CO2 päästöjä Suomen taseeseen ja lisäksi ilmaan sekä mereen ympäristömyrkyiksi luokiteltavia aineita? Ja edelleen kysyin, onko kukaan kunnan edustajista tutustunut Suomen ilmastostrategiaan? Tästä kysymyksestä seurasi hiljaisuus, jonka jälkeen hyvin lyhyesti kerroin mitä ” Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (TEM 2022)” sisältää. Sen mukaan Suomen päästötavoite on 21 miljoonaa tonnia CO2 ekvivalenttia. Poliittinen ura (päätökset) osoittaa päästöiksi 25 miljoonaa tonnia CO2 ekvivalenttia. Strategian mukaan päästöjä tulee 4 miljoona tonnia enemmän kuin on tavoite. Hiilinielut, kuten metsä, suunnitelmissa oli -21 miljoonaa tonnia.
Linkki raporttiin TEM 2022
Raportin sivulla 69 on uutisissakin usein referoitu kuva, jossa näkyy ns. ”perusura” ja ”politiikkaura”. Raportissa mainitaan erikseen Suomen olemassa oleva terästuotanto ja käytännön tarve saada niiden CO2 päästöt pienemmäksi, jotta päästöjen ja nielujen välinen kuilu pienenisi. Strategiassa ei mainita mitään terästuotannon lisäämisestä. Tuotannon lisäämistä ei ole myöskään teknologiateollisuuden vähähiilisyys tiekartassa, jossa mainitaan Suomen olemassa oleva terästeollisuus ja sen uudistamisen suuri vaikutus sähkön kulutukseen.
Koska nyt puhutaan suuruusluokista, voi todeta, että Blastr kasvattaisi CO2 kuilua (suuruusluokka) 1 miljoonaa tonnia. Tämä taas edellyttäisi kompensaationa yksinkertaistaen 10% lisää metsää Suomeen hiilinieluiksi, kun koko Suomen metsät ovat -8 miljoonaa tonnia (arvio). Tätä kirjoittaessa tiedetään jo tarkemmin, että Suomen metsien hiilinielut on yliarvioitu ja hakkuita on rajoitettava jo nyt arvioidun hiilinielujen tason saavuttamiseksi (ministeri Mykkänen). Tätä kirjoittaessa tiedetään myös, että ”Suomalaiset ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat jättäneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksen Petteri Orpon (kok) hallituksen ilmastotoimista. Valituksen tekijöiden mielestä hallitus rikkoo Suomen omaa ilmastolakia toimettomuudellaan. Suomi on ilmastolaissa sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2035.” (HS 21.8.2021)
Edellä kuvatuista syistä kokouksessa ei saatu aikaiseksi odotettua keskustelua. Ilmeisesti kunnan edustajilla ei ole todellakaan ollut aikaa tutustua esimerkiksi YVA-ohjelmassa esitettyyn sisältöön tai sitten se on jo unohtunut muiden kiireiden vuoksi.
Millään tasolla ei keskustelua voitu käydä tehtaan suunnitelmista, koska niistä kunnalla ei ollut mitään tietoa. Kaavoituspäällikkö vielä erikseen korosti, että kunnalla ei ole mitään tietoa Blastr suunnitelmista.
Kokouksen lopuksi laitoin pöydälle printattuna TEM 2022 Suomen ilmastostrategia raportin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja otti mukaansa suomenkielisen raportin kopion (n. 200 sivua). Kerroin vielä lukemisen helpottamiseksi miltä sivulta tämä keskustelussa usein viitattu kuva löytyy. Ruotsinkielistä raporttia ei kukaan tarvinnut.
Kokous päättyi
Kuvakaappaus Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (TEM 2022) sivulta 69
Katso Blogin kuva / vasen laita.
Huomautus:
Kokouksen aikana tuli selväksi, että kunnan päättäjät eivät yksinkertaisesti ehdi tutustua siihen materiaaliin, josta päättävät. Kunnan tulisi ottaa tässä asiassa selkeä aikalisä ja antaa kaikille aikaa tutustua materiaaliin siten, että ymmärtäisivät mistä on kysymys ja mihin se liittyy. Kokouksen perusteella olettama on, että kaikki kunnan päättäjät ovat saaneet kaavoitukseen liittyvät selvitykset käsiinsä aikaisintaan 29.5. 2024.
Tästä edelleen kokouksia oli esimerkiksi rakennus ja ympäristövaliokunnan kokous 4.6.2024 ja niin edelleen. Sanomattakin on selvää, että tässä ajassa ei ehdi tutustua materiaaliin ilman kattavia taustatietoja, jotta kunnan peräänkuuluttama ”lisää tietoa” toteutuisi päätösten pohjana. Pahin skenaario on se, että toimijan (Blastr) levittämä markkinointimateriaali- esimerkiksi ilmoitukset lehdissä- ovat se taustatieto ja käytännössä kaikki tieto, jonka pohjalta kunnan päättäjät tekevät päätökset?
Huomautus:
Onko kunta tietoinen tehtaan CO2 päästöjen suuruusluokasta käytännössä? Jos tehdas olisi toiminnassa ja Suomen päästöt olisi saatu laskettua tasolle 21 miljoonaa tonnia CO2 ekvivalenttia, vastaisi tehtaan päästöt työpaikkaa kohti yhteensä 85 000 työpaikan keskimääräisiä päästöjä. Tällaisen laitoksen lisääminen Suomen taseeseen tarkoittaisi, että jonkun pitäisi luoda 84 000 työpaikkaa, joiden päästöt olisivat 0 (nolla).
3. Tilaisuus 30.5.2024 Hembygdsgårdenilla
Kaavoitukseen liittyvät selvitykset (kaikki päivätty 29.5 paitsi yksi) ilmestyivät kunnan kansioihin, joissa on Joddböle V kaavoitusasiat. Sivuille ilmestyi myös kuvia kaavasta. Käytännössä tilaisuuteen osallistujilla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta tutustua materiaaliin ennen tilaisuutta.
Materiaali ja erityisesti ”selvitykset yms” kansio sitoo kaavoituksen ja YVA-ohjelman/prosessin toisiinsa.
Kiertoajelu Joddbölessä:
Maanomistajat järjestivät tilaisuuden, jonka alkuun kuuluin kiertoajelu Joddbölessä. Bussi ajoi Joddbölessä satamaan aivan Joddböle V kaava-alueen etelärajalle ja kävimme katsomassa ns Fortumin tonttia, jossa voimalaitos on sijainnut. Sama hiekkakenttä esiintyy lähes kaikissa Blastr uutisissa liputettuna Blastrin lipuin. Tässä saattoi matkustaja saada mielikuvan, että tämä on se tontti. Maanomistajilla ei ollut tarkoituskaan kuvata Joddböle V kaavan laajuutta, koska se ei tähän kiertoajeluun kuulunut. Mikäli joku virheellisesti luuli, että hiekkakentälle mahtuu se tuleva tehdas, kun tästä on se vanha purettu, on se ihan oma vika. Bussissa sai myös esittää kysymyksiä. Eräs henkilö kysyi Ruduksen edustajalta, miksei kivipölyä ole laitettu kuriin kuten aikaisemmin oli luvattu. Vastaus oli että ”hyvä herra, tämä toiminta on ulkona ja ei sitä pölyämistä voi estää”.
Tilaisuus:
Itse tilaisuus alkoi fasilitaattorin(?) suomenkielisellä ilmoituksella, että minä puhun nyt vain suomea. Kovin outoa kaksikielisessä kunnassa, jossa enemmistö on ruotsinkielisiä. Seuraavaksi oli Blastrin toimitusjohtajan puhe leveällä amerikanenglannilla, jonka pääviesti oli ”hienoa olla täällä” mikäli ymmärsin oikein.
Osallistujat jaettiin viiteen eri ryhmään ja eri rasteilla oli aikaa 15 min.
Ensimmäisessä pisteessä toimitusjohtajan puheesta jäi mieleen seuraavat tarinat a) Eurooppa tarvitsee uusia terästehtaita. Amerikassa niitä avataan vuosittain 6-7! (nopean googlailun perusteella oikea määrä on 2 jos sitäkään) b) terästehtaaseen, jos laitetaan prosessivettä sisään niin se tulee puhtaampana ulos kuin meni sisään (terästehtaasta tulee ulos prosessijäteveden mukana puhdistukseen jälkeen esimerkiksi raskasemetalleja, öljymäisä aineita, fluorideja ja niin edelleen vaihdellen sen mukaan mitä tuotetta ollaan kulloinkin valmistamassa. Sallitut päästömäärät litraa kohti löytyy muun muassa BAT direktiivissä) c) ”no one wants steel mill to their backyard”. (myöhemmissä lehtikirjoittelussa ei muistanut itse sanoneensa tätä slogania, joka lähti huumorilla juuri tästä tilaisuudesta kiertämään).
Myöhemmin on julkaistu myös postauksia kuten ”Inkoo päivänä juttelimme ainakin 750 inkoolaisen kanssa”. (Tästä nopeasti laskien saa 5 tunnin ajalle keskustelun 24 sekunnin välein)
Huomautus
Sopiiko tällainen viestintä kunnan tarpeisiin? Jos kunta 6.5.2024 kunnanhallituksen päätöksen mukaan ohjaa kaavoitustyötä niin eikö käytännössä virheellisen tiedon levittäminen ole kunnankin tavoitteiden vastaista?
Toisessa pisteessä konsultti esitteli SO2 leviämäkarttoja (mallinnuksia). Kysyttäessä ei mallintaja muistanut minkälaisella päästömäärällä leviämä oli mallinnettu. Kysymystä toistamalla vastaus oli 100 tai 200 tonnia. Tila oli kaikuisa ja kuuleminen vaikeaa. Kysyttäessä paljonko on SO2 laskeuma, oli vastaus että ”sitä ei tarvitse laskea”. Asukastilaisuudessa esitetty (14.8 eli uusin) arvo SO2 päästölle oli 392 tonnia per vuosi. Tämä jaettuna koko Inkoon pinta-alalla 349 km2 saadaan tulokseksi 1,12 g/m2/vuosi, jos laskeuma tapahtuisi tasan koko Inkoon alueelle tasaisesti. Kansallinen raja, jota pitkäaikaisesti ei tulisi ylittää on 0,3 g/m2/vuosi. Tässä tapauksessa tuo raja ylittyisi lähes nelinkertaisesti olettaen, että leviäminen olisi tasaista, mikä ei toki tapahdu. Pisteessä oli myös Blastrin henkilö. Kysyin romumetallin sulatuksesta, joka on YVA-ohjelmankin mukaan Blastrin ensimmäinen tuotantomuoto. Kun romumetallin koostumusta ei tunneta, mitä tehdään, jos jokin ainesosa ja sen päästö on suurempi kuin arvioitu tai ympäristäluvassa/direktiivissä. Vastaus oli, että silloin ”tarvitsee tehdä jotain”. Vastaajana oli siis Blastrin metallurgi.
Kolmannessa pisteessä esiteltiin melumallinnusta. Konsultti näytti sekä yö- että päivämallinnuksen, joissa suurin ero oli se, että rajat ylittyivät yöllä enemmän, koska sallitut raja-arvot ovat pienemmät ja tehdas käy koko ajan. Kyseltäessä kävi selväksi, että sitten mikäli tulee valituksia niin melutorjuntaa parannetaan. Se on kuulemma normaali käytäntö. Blastrin henkilö oli hiljaa.
Neljännessä pisteessä esiteltiin aluetaloudellista mallinnusta. Konsultti selitti, että tämä malli on ollut kymmeniä vuosia käytössä ja esitteli kalvoista lukemalla tasan niitä samoja asioita, joita oli juuri ladattu nettiin. Tuotos- panos ajattelu on toki hyvin vanhaa, mutta kyseinen Ramboll raportti pohjautuu SITRA:lle tehtyyn Jyväskylän seudun resurssivirtoja selvittävään raporttiin (2015). Sitran raportissa todetaan sen heikkoudet ja nimenomaan se, että tarvitaan paljon tilastotietoa, jota voidaan käyttää. Inkooseen tämän soveltaminen ilman omia lähtötietoja vaatii aika paljon tietojen korvaamista yleisemmillä oletuksilla. Ramboll raportin lopussa kyllä mainitaan, että mikäli esimerkiksi paikalliset yritykset eivät kehity ja toimi oletusten mukaan, voivat mallin tulokset muuttua kovastikin. Niin tietysti! Pisteellä oli paikalla Blastrin maajohtaja ja kysymyksiä ei taidettu esittää. Mitään negatiivisia vaikutuksia ei raportissa esitetä. Kuvitellaan, että Inkoo ja Länsi-Uudenmaan yritykset voittavat kaikki kilpailutukset töistä. Suunnittelutyötä esitetään myös tulevan Länsi-Uudenmaan alueelle. Raportti ei ota huomioon, että Suomen suurimmat konsultit ovat Helsingissä. Tässä YVA vaiheessakin konsultit ovat esimerkiksi Helsingistä ja Tampereelta.
Viidennessä pisteessä Inkoon kaavoituspäällikkö esitteli kaavoitustilannetta ja karttaa Joddbölestä. Kaavoituspäällikkö ei osannut suoraan kysyttäessä esimerkiksi osoittaa missä kaatopaikka tulee olemaan. Paikalla oli myös YVA projektipäällikkö.
Huomautus:
Blastr narratiivi on alusta asti luottanut täysin lukijoiden ja kuulijoiden tietämättömyyteen ja toisaalta mahdollisuuksiin ottaa selvää. Tämä tilaisuus vahvisti tuota käsitystä. Tilaisuuksissa esitetään väitteitä, jotka eivät aina edes liity esitettävään asiaan tai ovat virheellisiä. Inkoon tulisi sanoutua irti tällaisista tilaisuuksista varsinkin, jos ei itse olla ehditty/voitu tutustua asioihin lainkaan. Tilaisuuden järjestäminen sinänsä loukkasi vakavasti kaksikielisen kunnan asukkaiden oikeuksia. Tällainen tilaisuus tulisi järjestää uudelleen mutta kunnan toimesta ja toki maanomistajien kustannuksella- kaksikielisesti ja asioita kunnioittaen.
4. Joddböle V kaavoituksen asukasilta 14.8
Aineistot on jaettu kunnan web sivuille 21.8 eli 7 päivää ennen huomautusajan umpeutumista.
Huomautus:
Miksi tilaisuudessa käsiteltiin vain liikennettä ja kaavaprosessia? Tilaisuudessa olisi pitänyt käsitellä myös YVA-prosessiin liittyviä muita selvityksiä kuten luontoselvitykset ja päästöt (katso linkki 30.5 tilaisuus). Näistä asioista tilaisuudessa nimenomaan kysyttiin ja ne liittyvät juuri tässä vaiheessa YVA valmisteluun. Kuntalaiset eivät halua tulla tilaisuuteen katsomaan esitystä, jossa on laatikoita ja nuolia eri tilaisuuksien järjestyksistä, jos kuntalaiset eivät kuitenkaan saa siellä tietoa eikä kuntalaisten kysymyksiä oteta vakavasti! Kunnan tulee järjestää tämä tilaisuus uudelleen siten, että jos YVA valmistelu on aiheena niin siihen liittyvistä kaikista asioista myös keskustellaan ja siihen liittyvä materiaali on esillä silloin kuin siitä keskustellaan.
Liitteessä KOONTIRAPORTTI KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ (selvityksiä yms kansio)
”Kaava-alueella on yksi arvoluokan 1 lepakkokohde (Liite 1 id: 2). Stor Olarsin Kartanon maakellarista löydettiin maaliskuussa 2024 talvehtiva pohjanlepakko (FCG:n julkaisematon selvitys). Pohjanlepakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji (Nieminen & Ahola 2017). Kaikki lepakoiden talvehtimispaikat ovat suojeltuja silloin, kun lepakko käyttää sitä (SLTY 2023). Vaikka maakellarista tavattiin vain yksi talvehtiva pohjanlepakko, kohde täyttää EU:n luontodirektiivin IV(a) määritelmän lepakoille soveltuvista talvehtimispaikoista ja on arvoluokan 1 lailla suojeltu direktiivilajin levähdyspaikka. Direktiivilajit edellyttävät tiukkaa suojelua ja kyseisiin lajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. ”
Huomautus:
Miksi tilaisuudessa ei mainittu lainkaan edellä mainittua suojellun lepakkoasutuksen löytöä, vaikka 4.6.2024 rakennuslautakunnan pöytäkirjan mukaan ” ….Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat tiukasti suojeltuja ja niiden hävittämiseen ja heikentämiseen kaavan osoittamalla tavalla tulee hakea poikkeuslupa ELY-keskukselta. Asiasta on neuvoteltu ELY- keskuksen kanssa ja lupahakemuksen laatiminen on käynnistetty.” Siis kunta on hakemassa jo poikkeuslupaa lepakkojen hävittämiselle. Mikä on perustelu tälle?
Inkoo web sivuille kohtaan uutiset tuli 12.8 erikseen muistutus asukasillasta. Uutinen oli kaksi päivää aikaisemmin. Inkoon tapahtumakalenterissa sitä ei ole. Ei ole tapahtumakalenterissa edellistäkään tilaisuutta, eikä 30.5 tilaisuutta. Kunta reagoi tässä asiassa Livskraftinylandin suoraan kyselyyn siihen, miksi ei näy kunnan tapahtumissa.
Huomautus:
Onko kunnalla ollut tarkoitus saada tänne kuntalaisia kuulemaan kunnan ja koko Suomen kokoluokassa poikkeuksellisen suurta suunnitelmaa? Kunnan tulisi järjestää samanlainen tilaisuus uudelleen siten, että hekin, jotka eivät aktiivisesti kaiva tietoa, saataisiin mukaan. Yhdenvertaisuusperiaate tulisi toteutua. Kaikilla ei ole tietokonetta tai kykyä käyttää sitä esimerkiksi hakuihin kunnan sivuilta.
Kunnan puheenvuorossa ja esityksessä kaavoituksessa todettiin, että asianosaiset voivat tehdä huomautuksia 29.8.2024 mennessä. Kalvosta otsikkorivi ”Parter/Osalliset” ja sen alla vaihe
”Huomautukset ja viranomaislausunnot kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta”
Tässä osallinen tarkoittaa kuntalaista. Ei voi olettaa, että henkilö, joka tulee mahdollisesti tätä kuulemaan informaation toivossa, ymmärtää tällaisesta termistä olevansa itse tuo osallinen?
Huomautus:
Kunnan on järjestettävä asukastilaisuus uudelleen ja tiedotettava siitä kunnan kalenterissa. Myös huomautusaikaa on jatkettava. Huomautusaika oli kesäkauden takia asetettu 2 kk pituiseksi ja miksi ei OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) kohdalla ollut erillistä käsittelyä? Katsooko kunta, että tämä on niin pieni asia, ettei sitä tarvitse käsitellä erikseen?
Tilaisuudessa kunnan kaavoituspäällikkö esitteli eri sanakääntein, kuinka kunnan/meidän pitää osallistua tällaiseen hankkeeseen. Tämä tapahtui monin eri sanankääntein ja asia ei jäänyt epäselväksi. Tilaisuus kuitenkin käsitteli kaavoitusta ja YVA selvitystä ja pitäisi olla neutraalia viestintää asiantilasta. Kunnanhallitus on kokouksessaan 11.12 2023 todennut seuraavaa ”Kunta katsoo voivansa kerätä päätöksenteon perustaksi olennaista tietoa erilaisista vaikutuksista ja kunnalle syntyvistä vaatimuksista käynnistämällä kaavoitushankkeen, ja toteaa, että kaavahankkeen käynnistäminen ei ole kannanotto hankkeen puolesta tai sitä vastaan. Hankkeen mittakaavasta johtuen kunnan tulee täsmentää omaa käsittelyprosessiaan.” Linkin kautta löytyy pöytäkirja. Huomioi että tämä 17.6.2024 pöytäkirjaa ylös rullamalla löytyy myös tuo 11.12.2023 osa https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=96420
Huomautus:
Onko kunta myöhemmin (11.12.2023 jälkeen) päättänyt, että se on yksimielisesti hankeen kannattaja aina keskeneräisillä tiedoilla, joita on saatavilla (tarkentuu jatkossa) ja luovuttaa näin tosiasiallisen päätösvallan kaupalliselle toimijalle? Missä tällainen päätös on? Jos tällaista päätöstä ei ole, tulisi kunnan edustajien tukea kuntalaisia siinä, että saavat oikeellisen käsityksen siitä, mitä kunnassa on suunnitteilla ja kuntalaisena mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa siihen. Nyt se ei toteudu. Lisäksi havaintona (valokuva jaettu somessa), ettei painettua materiaalia edes ollut paikassa, jossa sen olisi pitänyt olla. Erikseen pyytämällä kirjastonhoitaja teki tulosteen, kiitos siitä. Toteutuuko laissa tarkoitettu esilläolo ja näin yhdenvertaisuus sille, että kaikki voivat tutustua aineistoon? Onko valvontaa ja merkintöjä siitä, milloin materiaali on kadonnut ja kuinka pitkä katkos on ollut? Jos tästä ei ole tietoa, on esilläoloaika aloitettava alusta.
YVA prosessin projektipäällikkö esitteli YVAn tilannetta ja siitä esimerkiksi Blogin taustakuva Joddbölestä (AFRY).
Kuvan alalaidassa vasemmalla on pari pientä rakennusta, jotka liittynevät jäähdytysveden ja prosessiveden pumppaamiseen. Ne ovat sillä tontilla, jota on esitelty Blastr tehtaan valmiina tonttina useissa medioissa. Todellisuus on hieman muuta. Ruskealla merkityt alueet ovat kaatopaikka/loppusijoituspaikka- ja läjitysalueet. Tontilta on kaadettu metsä ja kalliota on louhittu pohjoisosassa 10-33 metriä. Rakennusoikeus kaavan mukaan on yli 1,2 miljoonaa neliömetriä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos se olisi yksi 100 metriä leveä rakennus, sen pituus olisi 12 kilometriä.
YVA projektipäällikkö esitti, että alueen pohjoisosiin on läjitetty maamassoja (muun muassa puoliksitäytetty suo viranomaisten vaatimuksesta).
Viranomaisen edellyttämä läjitys kaava-alueelle kuulosta oudolta ja johtaa tilanteeseen, jossa se suo on puoliksi läjitetty.
Huomautus:
Onko olemassa muistiota/päätöstä tällaisesta viranomaisvaatimuksesta ja saako sen kuntalaisten nähtäville? Jos tällaista ei ole, on varmaan kaavoittaja vastuussa tällaisen päätöksen puuttumisesta.
YVA selvityksen kalvoissa esitettiin seuraavaksi tulevia selvityksiä
- Merialueselvitysten tulokset // Resultat av marina studier
- – Lämpökuormamallinnustulokset // Resultat av modellering av värmebelastning
- – Vaikutukset ilmaan // Påverkan av utsläpp till luft
- – Meluvaikutukset // Påverkan av ljudemissioner
- – Sivutuotteet ja kaatopaikan yleissuunnitelma // Biprodukter och översiktlig plan för deponi
- Vedenhankinta ja jätevedet, vedenotto Marsjösta // Vattenförsörjning och avloppsvatten, vattentäkt från Marsjön
- – Pohjaveteen liittyvät päivitykset //Uppdateringar gällande grundvatten
- – Sataman kehitys // Utveckling av hamnen
- – Energiankäyttö // Energianvändning
Tilaisuudessa suoraan kysyttäessä YVA projektipäällikkö vahvisti, että IED direktiivin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, mikäli päästörajat ovat korkeintaan direktiivin maksimin verran (siis samojen lukujen, joita YVA ohjelmassa esitetään) mikäli ei ole olemassa erikoisolosuhteita tai poikkeuksia. (toim huom: erikoisolosuhde voi olla myös tuomioistuimen päätös)
Huomautus:
Nyt ei näytä siltä, että Joddböleä tai sen päästöjä pidettäisiin erikoisolosuhteina, kun kerran lepakkojen tuhoamisen erikoislupaa haetaan ELY keskukselta?
Huomautus:
Nämä kaikki seuraavaksi tulevat selvitykset on tehtävä valmiiksi ja laitettava esille. Sekä kunnan että kuntalaisten on saatava tutustua niihin ennen kuin mitään keskustelua voidaan käydä. Huomattava on, että esimerkiksi kohta vedenotto ja jätevedet, sisältää kaikki BAT päätelmien sallitut päästöt vastaanottavaan vesistöön. Tällaisessa listassa tulisi olla maininta ”vaikutukset veteen” samalla tavalla kuin on ”vaikutukset ilmaan”. Tästähän voi nopealla lukemisella saada käsityksen, että mereen ei ole päästöjä eikä vaikutuksia? Korjattava ensi tilassa ja ilmoitettava korjaukset julkisesti. Myös energiankäyttö eli noin Olkiluoto 3 tuotannon verran sähköä kuitataan yhdellä rivillä. Se on asia, joka vaikuttaa koko Suomeen. Jos Olkiluoto 3 suuruinen sähkönkuluttaja vaikuttaa Suomen keskimääräiseen sähkön hintaan 1 senttiä/kWh, tietää se Suomen laajuisesti noin 800 miljoonan euron lisälaskua.
Huomautus:
Sekä tilaisuudessa että lehtihaastatteluissa on kaavoituspäällikön sanoin todettu, että kunta on ainoastaan kaavoittaja. Tässä tapauksessa tarkoituksena on mahdollistaa ”vihreän terästehtaan” rakentaminen alueelle tässä vaiheessa.
Kaavoituksessa se kuitenkin tarkoittaa kaavan muutosta siten, että ”Nykyinen energiantuotannolle varattu korttelialue (T-1), jonne saa rakentaa mm. höyryvoimalaitoksen ja kaasuturpiiniyksiköitä, esitetään muutettavaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia (T/kem), sitä palvelevia energiahuollon toimintoja, muita tuki-, palvelu- ja kehitystoimintoja sekä raaka- ja kuona-aineiden sekä kierrätysmateriaalien käsittely ja varastointi.”
Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mikäli terästehdashanke ei etenisi esimerkiksi kannattamattomana, voisi maanomistaja kaavan puitteissa myydä tontin toimijalle, joka perustaisi esimerkiksi ammoniakkitehtaan ja varaston. Tukes luvalla toki. Kunnan on välittömästi pysäytettävä tällaisen kehityksen mahdollistava kaavoitustyö!
5. Ympäristönsuojelulaki ja sen noudattaminen (27.6.2014/527)
Katso myös kohta 4. Rakennus ja ympäristölautakunnan kokous 4.6.2024
Kunnalla on vastuu lain noudattamisesta
22 § (19.12.2018/1166)
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä sekä ilmoitusmenettelyistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986) tarkoitettu kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka käyttää osaltaan ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa tämän lain mukaisessa päätöksenteossa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen oikeudesta siirtää tässä laissa tarkoitettua toimivaltaansa viranhaltijalle säädetään kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 7 §:ssä
49 §
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:
1) terveyshaittaa;
2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;
3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta;
4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;
5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta;
6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.
5 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) päästöllä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä, johtamista tai jättämistä yhdestä tai useammasta kohdasta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään;
2) ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa:
a) terveyshaittaa;
b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille;
c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista;
d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä;
e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä;
f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai
g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus;
Huomautus:
Miten kunta on varmistanut, ettei aiheudu 49 § mainittua haittaa, seurausta tai sen vaaraa. Erityisesti ei mitään 5 § kohdan 2 mainittuja asioita? Miten tämä tehdään? Mikäli ei ole, on kunnan viipymättä aloitettava toimet, joilla varmistetaan lainmukaisuus kaikilta osin. Erikoisesti on huomattava, ettei kunnan vastuulla olevaa valvontaa voine eikä tule siirtää kaupallisen yrityksen konsultille selkeän eturistiriidan vuoksi.
Kunnan tehtävä on suojella luontoa lain edellyttämällä tavalla sekä tasapuolisesti kuntalaisia lain edellyttämässä laajuudessa.
Se, että tehdas täyttäisi BAT direktiivin mukaiset päästörajat, ei tarkoita sitä, etteikö luonto pilaantuisi 2 a-g mukaan. Ei lainkaan riitä, että kunnanhallituksen pöytäkirjassa mainitaan tämä laki ja erikoisesti kun tuota määritelmät osa 2 listaa ei ole avattu! Siellähän käytännössä listataan kunnan nykyisiä vetovoimatekijöitä, jotka ovat kunnalle elintärkeitä!.
6. DNSH
Oletetaan, että kunta on tutustunut YVA ohjelmaan elokuu 2023 ja elokuu 2024 välillä, koska siitä alunperin on vastinekin kirjoitettu ja tutustunut esimerkiksi kohtaan, jossa mainitaan, että Blastr aikoo hakea nopeutettua ympäristöluvan käsittelyä perusteena DNSH kriteerien toteutuminen.
Onko kunta tietoinen, että DNSH (Do not Significant Harm) periaate lähtee siitä, että luonnon ennallistaminen jne toimet ovat aina verrannollisia lähtötilanteen päästöihin? Nyt lähtötilanteessa kaikki päästöt ovat nolla eikä näin olleen nopeutetulle ympäristöluvalle ole perusteita.
Onko olemassa pöytäkirjamerkintää, jossa kunta on käsitellyt YVA ohjelmaa? Jos on, niin kunnan tulisi asettaa pöytäkirja julkisesti nähtäväksi, jottei tulee mielikuvaa siitä, että kunta ei olisi tietoinen siitä, mitä kunnan alueella tapahtuu ja millä argumenteilla tulevia tapahtumia perustellaan.
7. Kokousmuistio Rakennus- ja ympäristölautakunta 4.6.2024 §43
https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?bid=1664
Lautakunta on kokoontunut 4.6. eli kuusi (6) päivää selvitysten päivämäärän (29.5.2024) jälkeen. Poikkeus on talousvaikutusraportti. Liitetiedostoja Joddböle V kaavaan liittyen on 19 kappaletta. Kokoukseen on täytynyt valmistautua lukemalla omalla kielellä 9 kappaletta selvitystä kokouksessa käytävän keskustelun ja tehtävän päätöksen tueksi.
Selvitykset ovat:
Aluetalousvaikutusten arviointi, Hulevesiselvitys, Ilmastovaikutusten arviointi, Liikenneselvitys, Luonnos OAS, Luontoselvitysten koontiraportti, Turvallisuustarkastelu, Joddböle V luonnos ja Meluselvitys.
Muistiosta:
” Nykyinen energiantuotannolle varattu korttelialue (T-1), jonne saa rakentaa mm. höyryvoimalaitoksen ja kaasuturpiiniyksiköitä, esitetään muutettavaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia (T/kem), sitä palvelevia energiahuollon toimintoja, muita tuki-, palvelu- ja kehitystoimintoja sekä raaka- ja kuona-aineiden sekä kierrätysmateriaalien käsittely ja varastointi. T/kem merkintä tarvitaan ensisijaisesti pelkistysprosessissa käytettävän vedyn valmistukseen.”
Huomautus:
Miten kunta varmistaa, ettei T/KEM merkinnällä olevalle alueelle rakenneta jatkossa laitosta, joka valmistaa tai varastoi esimerkiksi ammoniakkia?
Muistiosta: ”Fortumin Marsjö-järven pintavesilaitos toimii kunnan varavesilähteenä ja kunta ylläpitää laitosta toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, jonka irtisanomisaika on 12kk. Neuvottelut sopimuksen tilanteessa ja mahdollisesta päättymisajankohdasta on käytävä hyvissä ajoin, jotta valmistautumiselle vaihtoehtoisten varavesilähteiden käyttöönottoon jää riittävästi aikaa.”
Muistiosta: ”Voimajohtoalueita on levennetty mahdollistamaan yhden uuden 400 kV:n voimajohtokäytävän rakentaminen molempiin sähköasemalta lähteviin suuntiin. Koilliseen suuntautuva yhteystarve sisältyy Länsi-Uudenmaan maakuntakaavaan. Fingridin OASista antaman lausunnon mukaan uusien voimayhteyksien toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi vuoden 2030 jälkeen.”
Tämähän tarkoittaa sitä, että mahdollisen tehtaan sähköjohtoja ei ole missään suunnitelmissa olemassa ennen kuin 2030 jälkeen. Kunnankin levittämä Blastr tieto siitä, että sähkö on olemassa, ei siis varsinaisesti pidä paikkaansa. Kunnan tulee pidättäytyä levittämästä virheellistä tietoa?
Muistiosta: ”Tuotannon ilmapäästöjä arvioidaan käynnissä olevassa YVA-menettelyssä YVA-ohjelman laatimisen 2023 jälkeen terästuotannon teknisiä ratkaisuja on tarkennettu, jonka johdosta tulevan tehtaan ilmapäästöt ovat merkittävästi matalammat kuin mitä YVA- ohjelmassa arvioitiin syksyllä 2023. Hankekehityksessä sovelletaan ympäristönsuojelulain mukaisesti parasta saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT).”
Tuo luonnonsuojelulaissa mainittu BAT (paras mahdollinen tekniikka) viittaa BAT, Best Available technology viittaa EU direktiivin (2012/135/EU), joka käytännössä määrittelee terästeollisuuden sallitut päästöt. Tarkemmin päästöt esitetään ns vertailuasiakirjassa eli päätelmissä, jonka nimi on B/REF. Tämä ei siis ole mitään erikoista tai ihmeellistä vaan se mikä on pakko tehdä. Edelleen: ”Jos 75 §:n 1 momentin nojalla määrättävät päästöraja-arvot johtaisivat kohtuuttoman korkeisiin kustannuksiin verrattuna saavutettaviin ympäristöhyötyihin laitoksen maantieteellisen sijainnin tai teknisten ominaisuuksien taikka paikallisten ympäristöolojen vuoksi, ympäristöluvassa voidaan määrätä mainitussa momentissa säädettyä lievemmät päästöraja-arvot”. Laki tai direktiivi ei määrittele miten ympäristöhyöty määritellään. Tässä tapauksessa ympäristöön ei tule mitään päästöjä ilmaan eikä vesistöön ja kaikki muutos on päästöjä, joista ei ole ympäristölle mitään hyötyä- päinvastoin.
Huomautus:
Onko kunta tietoinen, että mainittu ympäristösuojelulain paras mahdollinen tekniikka (BAT) sallii kaikki täsmälleen samat päästömäärät kuin YVA ohjelmassa on esitetyt taulukoidut arvot, jotka ovat sallittuja arvoja? Esimerkiksi YVA ohjelmasta (s. 69) sama kuin ympäristönsuojelulain parasta mahdollista tekniikkaa laskettu Kokonaishiilivety (HOI) 8760 kg/vuosi? Tämä tarkoittaa siis sitä, että prosessijätevesi (tässä tapauksessa 6000 m2/vrk, joka on vain 20 % sisään otetusta vedestä. Ei selviä minne 80 % päätyy) pitää voida puhdistaa siten, että jää 0,5–4 mg/l (HOI). Tästä saadaan kertolaskulla tuo 8760 kiloa vuodessa. Kansanomaisesti ilmaistuna öljyvahinko. Tämän kokoisesta laitoksesta on siis Ympäristönsuojelulaissakin viitatun direktiivin mukaan sallittua päästää öljyä 8,7 tonnia vuodessa vastaanottavaan vesistöön. Vastaava luku fluoridille on 32,8 tonnia vuodessa, mikäli tuotettaisiin vain sellaista terästä, jossa tarvitaan tuota ainetta. Merkillepantavaa on se, että tämä Fluoridi on niin sanottu PFAS yhdiste, joka on käytännössä ikuinen. Sama aihe on aiheuttanut kalastuskiellon Helsingin itäpuolelle.
Huomautus
Kunnalla, kuten muillakin osapuolilla, on edelläolevista asioista selvilleottamisvelvollisuus. Millä tavalla kunta on ottanut selville nämä asiat? Millä tavalla kunta johtaa 6.5.2024 päätöksellä mainittua kaavoitusta jos ei ole ottabut selvää edellä olevista perusasioista?
Raahe SSAB tehtaalla jonka tuotanto on samaa suuruusluokka kuin suunniteltu Blastr on sallittu öljypäästö 20 kg/ vuorokausi. Tästä voi laskea 360 kertaa 20 = yli 7 tonnia vuodessa ( käytännössä jatkuva öljyvahinko). Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä mainitaan, että SSAB maksaa rantatonttien omistajille korvausta ”rantojen virkistyskäytön vaikeutumisesta”, joka on toki kaunis ilmaus öljyvahingolle.
Huomautus:
Onko kunnassa keskusteltu siitä, että kuntakin saattaa joutua myös korvausvastuuseen yleisemmin? Kunnan tulisi perustaa rahasto, jonka suuruus olisi mahdollisten korvausten suuruinen? Onko kunnassa arvioitu vetovoimatekijöiden hintaa ja mitä se vaikuttaa, jos niitä ei ole tai ne pienenevät oleellisesti? Mikäli ei ole, tulisi kunnan laatia vaihtoehtoinen laskelma sille vaihtoehdolle, että kunnan maine luonnonkauniina saaristokuntana lakkaa olemasta. Eihän kukaan halua muuttaa tai investoida kuntaan, jonka juhlapuheet (Iloinen, luonnonläheinen Inkoo) ei vastaa todellisuutta?
Muistiosta:
”Poisjohdettavien hulevesien määrä kasvaa kaava- alueen rakentamisen myötä. Hulevedet johdetaan mereen. Alueelle on laadittu alustava hulevesiselvitys. Sen mukaan kaavan maankäyttö ja korkeustasot on suunniteltu niin, että hulevedet pystytään hallitsemaan. Hulevedet imeytetään ensisijaisesti tonteilla ja samalla huolehditaan siitä, että nykyisiin luontoarvoiltaan tärkeisiin pienvesistöihin ei tule haitallisia muutoksia.”
Selvityksestä:
Hulevesiselvityksen mukaan s 13 kartassa esitetty hulevesien ”ehdotettu virtaussuunta”. Vedet valuvat tontilta useaan suuntaan. Myös esimerkiksi itään alueelta, jossa on läjitys ja kaatopaikka.
Esimerkisi sivulla 18 lukee seuraavaa ”Alueelle on suositeltu tonttikohtaista viivytysvaatimusta. Tilanpuutteen vuoksi imeytys kiinteistöllä ei ole mahdollista.”
Huomautus:
Miten on mahdollista, että muistioon asti päätyy asioita, jotka eivät ole siten kuin kyseiseen kohtaan liittyvässä selvityksessä on esitetty?
Hulevesiselvitykseen ei selvästikään ole tutustuttu riittävästi/lainkaan. Kuka on vastuussa tällaisista kirjauksista, jotka eivät vastaa selvitystä?
Ehdotetuista virtaamasuunnista selvityksessä on nähtävissä, että niihin suojeltuihin vesistöihin päin menee hulevesiä. Kunnan on käsiteltävä tämä selvitys uudelleen ja tarvittaessa palkattava asiantuntija. Kunnan on varattava aikaa riittävästi selvityksiin tutustumiselle. Tässä tapauksessa 6 päivää (29.5 – 4.6) ei ole ollut lainkaan riittävä.
Huomautus:
Kokouksen muistiomerkinnät ovat menneet edelleen kunnanhallitukselle, joka on näin saanut väärää tietoa ja on tehnyt edelleen päätökset väärään tai vajavaiseen tietoon perustuen. Kokoukset on uusittava. Kaikki.
”Strategiansa mukaan Inkoo tavoittelee 0,5 prosentin väestönkasvua. Tähän ei päästä, mikäli kunnassa ei tapahdu suurempia muutoksia, vaan väki vähenee ja vanhenee. Konsulttiyhtiö MDI:n laatiman ennusteen mukaan Inkoon väestöluku laskisi 4 963 henkilöön vuosien 2023 ja 2040 välillä, eli kuntalaisten määrä vähenisi -423 henkilöllä. Selvitys löytyy kunnan kotisivuilta Visio 2040 ohjelman aineistosta. MDI:n arvion mukaan asemakaavan mahdollistamilla työpaikoilla saavutettaisiin väestömäärään toivottu kasvu.”
Kuva on blogin kuvan oikeassa laidassa
Huomautus:
Näissä lauseissa on kytketty työpaikat ja mahdolliset kunnan asukaat toisiinsa, joka nimenomaan ei ole sama asia.
Miten tällainen kirjaus on päätynyt rakennus- ja ympäristölautakunnan muistioon? Tällainen selvitys ei näy liiteluettelossa!
Kirjauksessa tulisi mainita, että olettama on toimeksiannossa kunnan kehitys 2015-2019 lukujen pohjalta eikä viimeisen viiden vuoden positiiviset luvut.
Toki muistaen sen, että terästehtaan suunnittelun julkistaminen saattaa vaikuttaa negatiivisesti 2023 alkaen eikä päinvastoin kuten nyt on olettama.
8. Inkoon väestönkehitys ja visiotyö
https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=95419&version=1
Linkin takaa löytyy MDIn esitys väestökehityksestä. Kuvassa sivulla 4 näkyy kunnan positiivinen kehitys 2020-2022. Sitä vastaava käyrä on esitetty katkoviivalla. Tämä on nimetty ”kunnan nykyinen strategia”. MDI selvityksestä ei selviä, miksi olettama on, että muuttoliike ei jatku, vaan tehtäisiin laskelmat 2015-2019 käyrän mukaan. Tämä saattaa toki olla kunnan valinta. Yleisesti mediassa on monin tavoin todettu, että korona on mahdollisesti muuttanut ihmisten toimintatapoja pysyvästi. Muun muassa etätyö ja erilaisen asumisen arvostus on erilainen kuin ennen koronaa. Inkoon vetovoimatekijät eivät ole kadonneet mihinkään- päinvastoin. Terästehtaan mahdollinen tuleminen on juuri nyt (2023-2024) tilapäinen häiriö vetovoimalle. Ihmiset eivät uskalla muuttaa tänne ennen kuin terästehtaan varjo poistuu?
Kuva on MDI raportista. Raportin toisessa kohdassa kerrotaan, että on tuo käyrän laskeva osa on ”kuntien välistä nettomuuttoa”. Vuosina 2015-2019 siis Inkoosta on muuttanut noin 200 ihmistä.
Tilastokeskus:
Katsottaessa tilastoja (Tilastokeskus: työlliset, Inkoo) oli Inkoossa työllisiä vuonna 2015 yhteensä 2403 henkilöä, vuonna 2019 yhteensä 2382 henkilöä ja vuonna 2022 yhteensä 2430 henkilöä. Laskettaessa muutos vuosien 2015 ja 2019 välillä saadaan 2403-2382= 21 henkilöä.
Tästä voidaan todeta että 2015 ja 2019 välillä muihin kuntiin muuttaneista noin 90% oli muuta kuin työllisiä (lapsia, opiskelijoita, työttömiä, eläkeläisiä).
Inkoon työpaikkaomavaraisuus on 58,3% vuonna 2022 (Tilastokeskus: työpaikkaomavaraisuus, Inkoo). Inkoolaiset käyvät asuinkuntansa ulkopuolella työssä seuraavasti: 2015 yhteensä 1534 henkilöä, 2019 yhteensä 1504 henkilöä ja 2022 yhteensä 1564 henkilöä (Tilastokeskus: työlliset, kotikuntansa ulkopuolella työskentelevät, Inkoo).
Tästä voidaan todeta, että vuosien 2019 ja 2022 välillä kotikunnan ulkopuolella työskentelevien työllisten määrän kasvu on 60 henkilöä ja kattaa täysin Inkoon työllisten määrän kasvun. Tämähän on aivan Inkoon strategian mukaista.
Huomautus:
Onko kunta valinnut tuon laskevan käyrän 2015-2019 ja miksi? Se on väärä verrokki- katso edelle. Tuota 2015-2019 nettomuuttoa ei tule millään tavalla käyttää perustelemaan Inkoon tulevaisuutta varsinkaan suhteessa työpaikkoihin tai kunnan tuloihin. Tuossa nettomuutossa samalla ajalla laskien on vain 21 työllista!!! MDI raportissa todetaan myös, että ”Inkoon sijainnista johtuen alueelle syntyvät työpaikat johtavat merkittävään pendelöintiin lähialueelta ”. Tämähän on tilanne juuri nytkin. Inkoosta ja Inkooseen pendelöidään. Myös esimerkiksi kunnanjohtaja (Espoosta). Inkoon vahvuudet houkuttelevat jatkossakin, mikäli houkuttelevuutta ei pilata.
Huomautus:
Se, että korona olisi aiheuttanut kehityksen, joka palautuu edeltävään tilanteeseen, ei yleisen käsityksen mukaan pidä paikkansa. Useissa tutkimuksissa on nimenomaan todettu, että asumiseen, liikkumiseen ja työntekoon liittyvät tekijät muuttuivat pysyvästi koronan vuoksi. Inkoolla on hyvät mahdollisuudet olla voittaja tässä muutoksessa ja jatkaa Inkoon strategian mukaisella kasvulla. Terästehdas muuttaisi tämän tilanteen täysin. Menetetty maine on 10 kertaan vaikeampi saada takaisin kuin pitää siitä huolta. Nyt olisi korkea aika pitää Inkoon maineesta huolta? Missään tapauksessa ei ole perusteita käyttää 2015-2019 nettomuuttoa muihin kuntiin perustelemaan työpaikkojen tai tulojen menetystä eikä varsinkaan verrata keskimääräiseen väestöjakaumaan!
Julkaisusta löytyy mm seuraavaa:
”Havainnot koronapandemian ajalta viittaavat siihen, että tulevaisuudessa ihmisten asumista ja liikkumista voivat määrittää nykyistä enemmän pehmeät vetovoimatekijät, jotka liittyvät asuinympäristön viihtyisyyteen tai luonnon tuottamaan hyvinvointiin ja hyvinvointitalouden vahvistuvaan asemaan. Nämä tekijät korostavat rakenteellisia muutoksia asumisessa ja työnteossa, jotka mahdollistuvat hyvien yhteyksien ja saavutettavuuden alueilla. Havaintojen perusteella voidaan odottaa, että näillä pehmeillä asumismarkkinoilla on aikaisempaa useammalla kunnalla menestymisen mahdollisuuksia, joten aluekehitys voi Suomessa tulevina vuosikymmeninä tasaantua.”
Uudenmaan liitto on pyynnöstä kommentoinut Inkoon visiotyötä
https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=95417&version=1
Sieltä löytyy Uudenmaan liiton lausunto, jossa viitataan Uudenmaan ohjelmaan. Ohjelman sisällä löytyy muun muassa YK kestävän kehityksen tavoitteet ja ”Uusimaa ohjelma”. Ohjelmassa on muun muassa ympäristöviisas Uusimaa: ”Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella aikamme suurimpia haasteita. Suomessa monimuotoisuuteen vaikutta- vat eniten metsä- ja maatalous, rakentaminen sekä saasteet. Lisäksi ilmastonmuutos itsessään nopeuttaa muutoksia luonnossa. Kasvulliset alueet puolestaan ylläpitävät hiilivarastoja, toimivat hiilinieluina, turvaavat luonnonprosessien toimintaa ja siten auttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Muutos on mahdollinen, mutta edellyttää luonnon huomioon ottamista päätöksenteossa. Luonto on erottamaton osa terveyttä, hyvinvointia ja taloutta.”
Huomautus:
Onko kunta tutustunut näihin ohjelmiin, joita Uudenmaan liitto ajaa? Mitä toimenpiteitä näihin esimerkiksi ympäristöasiohin kohdistetaan?
Uudenmaan liitto on myös pyynnöstä arvioinut spekulointia terästehtaan tulemisesta.
Uudenmaan liiton vastauksessa haasteita on muun muassa seuraavasti:
-Ympäristövaikutukset sekä rakentamisen että käytön aikana on arvioitava kattavasti ja löydettävä keinot negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi.
-Varmistettava energian saatavuus ja sen siirtoyhteyksien huoltovarmuus myös haastetilanteissa (uusiutuvan energian hybridituotannon haasteet tulevaisuudessa, esim. tuuleton pakkasjakso ja yhtäaikainen pohjoismainen energiankysyntä)
-Huomioitava osaavan työvoiman saatavuus ja kunnan houkuttelevuus asuinpaikkana
-Kunnan kannattaisi panostaa resursseja vuorovaikutukseen investointihankkeen
hyväksyttävyyden lisäämiseksi.
=> ”kyse on kansallisessakin mittakaavassa merkittävästä investoinnista, jonka realisoitumiseen tarvitaan kaikki mahdollinen tuki, kuitenkin maakunnan luonnon ja elinvoimaisuuden monimuotoisuus huomioiden.”
Huomautus:
Miten kunta ottaa mukaan luonnon ja monimuotoisuuden, kun todistettavasti ei olla yleisemmin perehdytty Suomen ilmastostrategiaan, YVA ohjelmaan eikä muihinkaan selvityksiin? Käytännössä selvitysten vastaiset kirjaukset kokouspöytäkirjoissa todistavat tämän sangen haasteellisen tilanteen todeksi.
9. Visiotyöpajat ja puhelinkysely
https://www.inkoo.fi/2024/05/08/inkoon-visio-2040-tulokset-visiotyopajoista
Kunnan visiotyöpajojen tehtävänannossa (olin itse paikalla) kysyttiin ja vastattiin siihen, miten Inkoosta saadaan houkutteleva ja saadaan lisää asukkaita. Tuloksissa tämä on otsikoitu muotoon kasvu. Päällimmäisinä vastauksista nousee luonnonläheisyys vetovoimatekijänä. Myös nimenomaan etäisyys ja saavutettavuus moneen suuntaan (esimerkiksi työmatka pääkaupunkiseudulle) on tärkeä asia. Se, että miksi kunnan tilaamassa MDI selvityksissä olettamana on, että koronan aikainen kehitys ei jatku, ei ole selitetty missään. Verrataan kunnan strategiaa siis viisi vuotta vanhaan kehitykseen vuosien 2015-2019 toteumaan eikä viimeisiin vuosiin. Eri medioista on voinut aivan päinvastoin lukea, että korona ajoista ei palata entiseen ja muun muassa etätyörutiinit ovat tulleet jäädäkseen ja kunnan mahdollisuus on olla osa tätä kehitystä, jos vetovoimatekijät säilyvät. Kunnalla on ollut tonttipula ja tämän takia uusia alueita on rakenteilla. Nyt tontteja ei ole edes varattu ja vanhojakin asuntoja ja taloja on poikkeuksellisen paljon myynnissä. Ei varmaankaan ole kovin epätodennäköistä, että mahdolliset muuttajat ovat pelästyneet tehdashanketta ja jäävät odottamaan. Eihän kukaan vakavissaan voi väittää, että tehdas houkuttelisi Inkooseen asukkaita, jos muuta on tarjolla? Vaikka työpaikka olisi tehtaalla niin ei kai sen viereen halua asumaan paitsi tilanteessa, jossa matkatyöläiselle tarjotaan jokin väliaikainen asunto lähellä tehdasta kuten muualla on nähty.
https://www.inkoo.fi/2024/05/14/inkoon-visio-2040-puhelingallupin-tulokset
Puhelingallupin tuloksissa vastaavasti esitetään tuloksena muun muassa seuraavaa ”Gallupissa kysyttiin myös suhtautuminen Joddbölen alueen tämänhetkiseen kaavoitusprosessiin ja terästehdashankkeeseen. 60 % vastaajista suhtautuivat positiivisesti ja 40 % negatiivisesti. ”
https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Inkoo-Visio-2040-Raportti-Innolink.pdf
Tässä esitetään muun muassa, että skenaario 2 herättää eniten positiivisia tunteita ”SKENAARIO 2. Maltillisen kasvun tulevaisuus, onnistumalla kunnan nykyisessä strategiassa.” (vastaajia 209).
Vastaavsti kysymykseen ”Erityistä kiinnostusta viime aikoina on herättänyt Joddbölen alueen kaavoitusprosessi, joka on käynnistymässä uutta terästehdasta varten. Terästehtaalla olisi merkittävät työllisyysvaikutukset sekä aluetaloudelliset vaikutukset. Hanke suunnitellaan toteutettavaksi yksityisomisteisille tonteille. Suunniteltu hanke on saanut kuntalaisten keskuudesta myös kritiikkiä esim. ilmasto- ja ympäristönäkökulmista sekä hankkeen uskottavuudesta”
on teksti, joka on Innolink raportissa (vastaajia vain 184) . Tässä ei selviä sanamuodosta, onko tämä kysymys. Ilmeisesti sanamuoto on jokin toinen? Tuloksissa todetaan että 60% vastaajista suhtautuu positiivisesti tähän. Huomioitava on, että kaikki eivät vastanneet tähän kysymykseen ja jos verrataan koko otokseen, positiiviset eivät olleet enää enemmistönä. Tuohon tekstiin voisi myös suhtautua siten että suhtaudutaan positiivisesti kritiikkiin.
Huomautus:
Onko tuo teksti, joka on raportissa kysymys joka esitettiin? Jos ei ollut, mikä oli kysymys? Kunnan uutisessa lukee ”Gallupissa kysyttiin myös suhtautuminen Joddbölen alueen tämänhetkiseen kaavoitusprosessiin ja terästehdashankkeeseen.”
Se, että tuloksissa sanotaan 60% vastanneista, pitäisi lukea ”tähän kysymykseen vastanneista” ja että ”x prosenttia/x kappaletta ei vastannut kysymykseen”. Muussa tapauksessa tuo 60 % on harhaanjohtava – toki ymmärrettävä, mikäli halutaan johtaa harhaan. Kaikista kyselyyn osallistuneista alle puolet oli siis positiivinen kysymykseen, joka ei raportista edes selviä. Esitetyt kysymykset pitäisi sellaisenaan julkaista, jotta kuntalaiset voivat itse lukea, mistä on kysymys.
Huomautus:
Kyselyn uusiminen. Onko Inkoon kunnalla aikomus uusia kyselyä kuten johtopäätöksissä esitettiin? Milloin? Olisi ensiarvoisen tärkeää tietää, mitkä ovat kuntalaisten mielipiteen ja nimenomaan niiden muutos nyt kun (14.8. 2024) on ensimmäinen kaavaluonnos sekä tehtaan suunnitelma julkaistu. Kyselyn toteuttajan raportissa tulisi lukea kysymykset, johon on vastattu. Eihän kuntalaisen tehtävä voi olla arvata, mitä on kysytty, jos ei ole itse tullut valituksi vastaamaan.
10. Kaavaan liittyvät selvitykset
https://www.inkoo.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-maankaytto/ajankohtainen-kaavoitus/asemakaavat/joddbole-v/ jossa on ”selvitykset yms” niminen kansio, jossa on seuraavia raportteja
Aluetalousvaikutukset:
Raportissa kuvataan mahdollisia talousvaikutuksia sekä Länsi-Uudellemaalle että koko Suomeen. Raportissa oletetaan, että yritykset investoivat ja kuluttajat kuluttavat. Iso osa liikevaihdosta tulee muualta kuin tehtaasta. Raportissa todetaan, että suurin osa tehtaan investoinnista on laitehankintoja ulkomailta (85%) ja muukin työ on kilpailutettua. Raportti ilmeisesti olettaa, että kilpailutettuja töitä on saatu Länsi-Uudellemaalle ja muualle Suomeen kilpailutuksessa täysimääräisesti, johon sitten perustuvat raportissa esitetyt laskennalliset verot. Esimerkiksi Inkooseen mainitaan saatavan 200 asukasta, joiden verotulot esitetään. Raportista ei selviä, miksi esimerkiksi suunnittelua ja hankekehitystä oletetaan tapahtuvan Länsi-Uusimaalla kun merkittävät konsulttitoimistot ovat Helsingissä!
Raportti ei ota lainkaan kantaa siihen, riittävätkö kunnan verotulot esimerkiksi uuden infrastruktuurin rakentamiseen. Laskelmissa oletetaan tehtaan saavan fossiilitonta sähköä hintaan 5 senttiä/kWh. Fossiilitonta sähköä ovat esimerkiksi tuulivoima tai ydinvoima. Raportti ei arvioi kuluttajien ostovoiman heikentymistä sähkön hinnan noustessa, mikäli suuruusluokkaa 1000 kuvitellun tuulivoimalan vuosituoton sijasta käytetään ydinvoimasähköä Olkiluoto 3 verran vuosittain.
Huomautus:
Raportista puuttuu täysin kuvaus siitä, mitkä ovat Olkiluoto 3 suuruisen sähköresurssin varaamisen talousvaikutukset Suomessa, vaikka Olkiluoto 3 vuosihuolto tai tuotatokatkokset ovat aina valtakunnan pääuutinen. Talousvaikutukset tulee kuvata myös 200 % eli silloin kun Blastr olisi olemassa ja Olkiluoto 3 huollossa.
Nopeasti laskien jo 1 sentin hinnan nousu keskimäärin sähkön hintaan per kWh aiheuttaa Suomeen 800 miljoonan euron lisälaskun joka on suoraan pois investoinneista, kulutuksesta ja kuntien muista menoista kuten koulut.
Raportissa käytetty menetelmä perustuu raporttiin ”Alueelliset resurssivirrat Jyväskylän seudulla – Sitra” https://media.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Selvityksia91-2.pdf johon kannattaa myös tutustua. Raportissa todetaan esimerkiksi seuraavaa: ”Alueellisen resurssivirtamallin kehittämiseen liittyy jatkossa myös aineiston ja aluetilastoinnin kehittämistarpeita. Haasteiksi tunnistettiin erityisesti alueellisen panos-tuotos -aineiston puuttuminen”.
Huomautus:
Tässä mallissa ei siis oikeasti luvata verotuloja vaan arvioidaan ainoastaan mahdollisia resurssivirtoja. Raportin viimeinen lause toteaa: ”Mikäli toimintaa yrityksissä ei kuitenkaan kehitetä tai työvoiman alueelle muuttamisesta ja sijoittumisesta tulee kynnys, on odotettavissa, että alueelliset vaikutukset ovat arvioitua pienemmät.” Voiko kunnallinen tai kansallinen päätöksenteko perustua arvioihin, jotka ovat riippuvaisia esimerkiksi kilpailutuksesta tai puutteellisesta tilastoinnista?
Joddböle yhteismeluselvitys:
Esimerkkejä siitä, mitä selvityksessä on ja mitä siitä puuttuu: Raportissa kerrotaan muun muassa ”Mallinnustuloksista ilman LNG-terminaalilaivan aiheuttamaa melua havaitaan, että LNG terminaalilaivan vaikutus sataman lähellä sijaitsevien häiriintyvien kohteiden luona on päiväaikaan 3-9 dB ja yöaikaan 5-13 dB. Ilman terminaalilaivaa muun teollisuuden aiheuttamat melutasot ovat pääsääntöisesti loma-asuinalueiden ohjearvojen tasossa.”
Huomautus:
Simulaatio on voimassa vain lämpötilassa +10 astetta, eikä ole selvää kuinka melu etenee alemmissa lämpötiloissa (pidemmällä alueella). Kaikki simulaatiot LNG-aluksella on tehty LNG-aluksen lisävaimennuksen avulla. On epäselvää, kuinka suurta melu tulee olemaan, jos LNG-aluksella ei tehdä lisävaimennusta. Yleisötilaisuudessa kerrotiin selvästi, että vaimennusta lisätään sitten kun tulee valituksia ja että tämä on normaali käytäntö. Tämä ei ole lainkaan hyväksyttävissä varsinkin kun nykyinen melu on korjaamatta suurelta osin.
Joddböle liikennselvitys
Esimerkkejä siitä, mitä selvityksessä on ja mitä siitä puuttuu:
Henkilöliikenne voi lisääntyä 4–50 % ja raskasliikenne 17–96 %. Joddböleen johtavalla tiellä liikenteen kasvu on huomattavasti enemmän. Raportissa todetaan muun muassa ”Joddbölen saavutettavuus yhdellä linjalla Joddbölen lähialueilta Karjaalta, Inkoosta, Lohjalta, Siuntiosta, Kirkkonummelta ja pääkaupunkiseudulta vaikuttaa merkittävästi joukkoliikenteen kiinnostavuuteen. Tämän lisäksi, lippumaksujen tukeminen osittain tai kokonaan kannustaa entisestään joukkoliikenteen käyttöön”.
Huomautus:
Onko Inkoo budjetoinut liikenteen tukemista? Raportti ei ota kantaa siihen, mitä joukkoliikenteen tukeminen maksaa. Raportissa myös spekuloidaan esimerkiksi siitä, että risteys riittäää iltapäiväruuhkan huippuihin vuonna 2050. Siis konsultti esittää tietävänsä, millaiset iltapäiväliikenteen huiput ovat juuri tuossa risteyksessä 25 vuoden kuluttua. Onko tämä uskottavaa ja onko tarkkuus riittävä?
Joddböle V ilmastovaikutukset
Raportissa todetaan ”Kaavan ilmastovaikutukset ovat pääosin negatiiviset, koska kaavan sallima rakentaminen aiheuttaa väkisinkin negatiivisia ilmastovaikutuksia, mutta päästövaikutukset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioivilla kaavaratkaisuilla vaikutuksien merkittävyyteen voidaan vaikuttaa asemakaavavaiheessakin”. Raportin taulukossa esitetään ratkaisuksi ilmastovaikutuksiin ”Uusiutuvan energiantuotannon lisääminen alueella”.
Huomautus:
Paikallisen uusiutuvan energiatuotannon ehdottaminen on oikeansuuntainen, mutta käytännössä absurdi. Kun tiedetään, että tehdas vaatisi energiaa Olkiluoto 3 verran tai esimerkiksi 1000 tuulivoimalan vuosituoton verran, ei ole olemassa tällaista ratkaisua, jota nyt ehdotetaan ” Vaikka Inkooseen tai paikallisesti rakennettaisiin esimerkiksi 100 tuulivoimalaa, olisi se vain 10 % tarpeesta. Onko kunta tietoinen siitä, että vain yhdessä neljästä Fingridin tuulivoimavisioista on tuulivoimaa eteärannikolla.
Joddböle V hulevesiselvitys
Raportin lopussa todetaan ”Tässä hulevesiselvityksessä on arvioitu Inkoon Joddböle V asemakaavamuutoksen aiheuttamia vaikutuksia hulevesiin. Maankäytön muutoksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sekä alueen virtausreitteihin ja vedenjakajiin, että pintavalunnan määrään.
Huomautus:
Kunnan tulisi oikeasti ensin tutustua tähän selvitykseen ennen kuin tekee mitään pöytäkirjamerkintöjä aiheesta. Hulevedet ovat vakava asia nimenomaan tulevaisuudessa, kun sään ääriilmiöt ovat voimistumassa ja terästehdas suunnittelee massiivista kaatopaikka- ja loppusijoitusaluetta.
11. Väärästä tiedosta ja vahingonkorvauksista
Suhteellisen tuoreena inkoolaisena olen ainoastaan järkyttynyt tilanteesta, jossa kaikki Inkoon strategian mainitsemat asiat jäävät yhden mammuttimaisen ympäristön pilaajan alle. On täysin käsittämätöntä, kuinka prosessi, joka ei tunnu olevan sisällöllisesti kenenkään hallussa, menee eteenpäin täysin kuvitteellisilla eduilla. Pelkästään rahassa laskien Inkoon havittelemat kiinteistöverot aiheuttaisivat 100 -kertaisen suoran ja välittömän vahingon Suomen talouteen sähkölaskujen muodossa. Kaikki muut kerrannaisvaikutukset ovat sitten vielä aivan muuta ympäristövaikutuksista puhumattakaan.
Huomautus:
Jos ilmoitus olisi tapahtunut vuotta aikaisemmin (1/23 – Blastr tulee Inkooseen), vaatisin tonttikaupan purkua vahvoin perustein. Nyt, mikäli hanke toteutuu, tulen vaatimaan vahingonkorvauksia kaikista kustannuksista, joita Blastrin tuleminen aiheuttaa sekä kunnan harhaanjohtavasta informaatiosta. Niin kaunis mainoskampanja kuin Iloinen Inkoo ja kaikki strategian kohdat muuttuvat tehtaan toteutuessa valeeksi . EI voida olettaa normaalin ihmisen tietävän, että kunnan strategia ei pidä paikkaansa eikä siihen voi luottaa.
12. Mitkä tahot ovat tämän kaiken takana?
Kunta on kaavoituksellaan valmistelemassa Joddbölestä paikkaa, jossa saa valmistaa sekä varastoida erittäin vaarallisia aineita T/KEM. Toki TUKES luvalla. Kunta on itse todennut, että jatkossa tämä on tontinomistajan ja toimijoiden välinen asia. Niinpä. Jos kaava etenee hyväksyntään asti, voi kuka tahansa tuleva omistaja myydä tontin mihin tahansa T/KEM kaavan mahdollistamaan toimintaan ilman että kunnalla tai kuntalaisilla on mitään sananvalta siihen. On suorastaan todennäköistä, että nyt taustalla olevat rahoittajat myyvät projektin edelleen ennen kuin terästehdasta on edes suunniteltu loppuun, saati rakennettu. Siinä tapauksessa nyt erilaisiin selvitykseen käytetyt rahat ovat pieni siivu siitä, minkä myydessä voi saada. Sitä kutsutaan tuotoksi sijoitetulle pääomalle. Onhan Fortum ilmoittanut luovuttavansa (myyvänsä ) tontin heti kun kaava on valmis? Samasta asiasta on kysymys. Joddbölessä saattaa olla pian ”ihan mitä tahansa”? Joka tapauksessa tontilla tulee olemaan kytkentä Suomen halpaan, fossilittomaan sähköön jatkuvasti (lue: ydinvoima). Huomattavaa on, että tuulivoiman suhteen Ruotsissa on jo havahduttu siihen, ettei tuulivoima ole ainoa ratkaisu, varsinkin kun sähkönkulutus kasvaa eikä jousta.
Huomautus:
Kunnan on pysäytettävä kaavoitusprosessi, jossa on T/KEM merkintä. Kunnan on tuettava maanomistajia löytämään Joddböleen kunnan strategiaan, imagoon ja kokoluokkaan sopivaa teollisuutta. Näin Inkoon vetovoimatekijät säilyvät ja paranevat. Toki aluksi voi olla vaikka aurinkovoimala : )
Esa Nykänen
Inkoo
