Mihin perustuen Inkoon päättäjät tekevät päätöksiä?
Viimeisen vuoden aikana on BLASTR hankkeeseen liittyen kuultu usein ”tarvitsemme lisää tietoa” sekä hokeman ”tarkentuu suunnittelun edetessä”. On myös todettu, että Inkoon päättäjät tulevat saamaan riittävästi tietoa. Olisi kohtuutonta vaatia kunnanvaltuutetulta syvällistä perehtymistä asioihin, jotka eivät ole omaa alaa varsinkaan, jos koulutus ei ole insinööritieteitä, luonnontieteitä tai taloustieteitä. Lisäksi tarvitaan reilusti aikaa ja keskustelua sekä ryhmätyötä ymmärtämään saadun tiedon merkitys.
Joddbölen kaavoitukseen liittyen kunta on laatinut 5.12.2023 alkaen tiedoston, jossa on eri kokousten esityslistalle valmistellut asiat sekä tehdyt päätökset aikajärjestyksessä. Tuossa tiedostossa sivuilla 7-16 on rakennus ja – ympäristölautakunnalle 4.6.2024 kokoukseen valmisteltu tiivistelmä kaavoituksen tilanteesta ja selvityksistä, suomen- ja ruotsin kieliset omilla palstoillaan. Liitetiedostoina olevat selvitykset sisältävät 9 raporttia suomen kielellä, yhteensä 293 sivua. Lisäksi tiivistelmässä on viittauksia n. 200-sivuiseen YVA ohjelmaan ja useaan lakiin. Suomen kielinen tiivistelmä on 4,5 sivua. Tiivistelmä on siis alle 1% kaikesta materiaalista ja päättäjien tulisi voida luottaa täydellisesti tiivistelmän antamaan kuvaan Inkoon kannalta.
Valitettavasti vertailemalla lähteitä ja tiivistelmää voi havaita, että tiivistelmä sisältää väittämiä, joita raporteissa ei ole tai eivät ole raporttien pääkohtia. Tällaista tiivistämistä joku saattaisi luonnehtia vähintään harhaanjohtamiseksi tai jopa tuottamukselliseksi?
Esimerkkejä:
- Sanonta ”..käytetään parasta mahdollista tekniikkaa (BAT)” on taatusti terästehdasta tuntemattomalle harhaanjohtava. Tämä ei tarkoita, että olisi edes olemassa absoluuttisesti parasta tekniikkaa vaan on kysymyksessä sanonta, joka viittaa sallittuihin päästöihin. Tiivistelmässä tulisi kertoa, että käytetään samoja BAT-direktiivin raja-arvoja kuin mitä jo YVA ohjelmassa on esitetty. Edelleen, B/REF on tuon direktiivin tarkennus, jossa on viimeisimmät sallitut päästörajat eri aineille kuten raskasmetallit vuodelta 2022. Direktiivi sisältää lisäksi mahdollisuuden suurempiin päästöihin, jos ”kustannukset ovat suuremmat kuin ympäristöhyödyt”. Sitä, miten mikään päästö voi olla ympäristöhyöty, ei selitetä.
- Hulevesistä todetaan tiivistelmässä, että ne ”tullaan pääasiallisesti imeyttämään tontilla” sekä kuvataan monin sanoin miten luontoa suojellaan kun taas raportissa (hulevesiselvitys GCG 2024) sanotaan suoraan että ”tontilla imeyttäminen ei ole mahdollista” ja raportti puhuu viivyttämisestä ennen kuin vedet päästetään eteenpäin. Sinänsä pienen asian mittaluokka pitää huomioida ennen kuin tämän sivuuttaa. Taivaalta tuleva vesi vuosittain on siis se vesi joka muuttuu tontilla käsiteltäväksi vedeksi, joka Joddbölen kokoisella tontilla on vuosittain suurempi määrä kuin Blastrin prosessijätevedet! Ylhäällä oleva kuva FCG raportista: ”Kuva 15 Esimerkkikuva vaihtolavan sisään rakennetusta suodattimesta”. FCG-raportti kohdassa 3.4. viitataan myös siihen, että teollisuusalueiden vesi voi saastua esimerkiksi metallien, öljyjen jne vaikutuksesta.
- Tiivistelmän kohdassa Luonto ja ilmasto mainitaan sana ilmapäästöt, mutta ei sitä, mitä ne sisältävät. Vastaavasti mereen päästettävät prosessivedet mainitaan tiivistelmän kohdassa Pinta- ja pohjavedet, jossa sivulauseeseen on kirjoitettu ”teollisuusjätevedet käsitellään ja johdetaan yhdessä puhtaiden jäähdytysvesien kanssa Fagervikenin lahteen”.
Ei myöskään mainita, että puhdistuksen jälkeen prosessivesi sisältää osan ihmisille ja luonnolle vaarallisia epäpuhtauksia, kuten kromi VI:tä, kadmiumia, elohopeaa, lyijyä ja öljyä, osin merkittäviä määriä. Edes sanaa ”raskasmetallit” ei mainita tiivistelmässä, vaikka niitä vapautuu ilmaan ja vesistöön.
Kaikki yhteenvedossa mainitut ”päästöt” viittaavat vain hiilidioksidipäästöihin.
- Taloudellisesta asioista esitetään resurssivirtoihin perustuvia otaksumia rahallisesti täysimääräisenä, vaikka raportissa (Ramboll 2024) osataan sanoa, että suorat työpaikat ovat 14% esitetystä kokonaisuudesta ja rahoituskin tulee näissä otaksumissa pääosin muualta.
Hankenin kauppakorkeakoulun luennoitsijan (Staffan Ringbom, kauppatieteiden tohtori) mukaan Rambollin raportti on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka paikallisia taloudellisia vaikutuksia tässä alustavassa tutkimuksessa liioitellaan, ja joita ei myöhemmin koskaan toteudu todellisuudessa. Toisin sanoen raportti on liian optimistinen Blastrin investointien paikallisten talousvaikutusten osalta.
- Ympäristönsuojelulaki maintaan kohdassa kaavahankeen aikataulu, jossa se saattaa jäädä huomaamatta. Laki mainitaan, mutta avaamatta jää Inkoolle ja Itämerelle oleellisin, jossa listataan käytännössä Inkoon vetovoimatekijöitä: Momentin 5 osa: 2) ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus;
- Tiivistelmässä ei mainita Blastrin sähkön tarvetta lainkaan. Eikä sitä, että Blastrin tehontarve sähköverkosta on jotakuinkin samansuuruinen kuin Olkiluoto 3 täysi tuotantoteho 1600 MW. Tämä vastaa noin 10% suomen tämänhetkisestä sähkönkulutuksesta.
- Tiivistelmässä on taulukko, jossa luetellaan erilaisia alueen osia ja pinta aloja. Mittakaava on vaikea hahmottaa. Joddböle 444 hehtaaria on isompi alue kuin Helsingin länsilaidalla oleva Lauttasaari, joka on 380 hehtaaria. Lauttasaaren etäisyys Helsingin keskustaan on likimain sama kuin Joddbölestä Inkoon keskustaan.
- Jäähdytystarvetta ei tiivistelmässä mainita lainkaan, vaikka selvityksissä ja asiakastilaisuuksissa on mainittu, että hukkalämmölle etsitään jotain käyttöä. Huomattavaa on, että arvioitu vuosittainen jäähdytystarve eli hukkalämpö on 9 TWh joka on suurempi kuin Helsingin (6 TWh) ja Espoon (2 TWh) vuosittain käyttämä kaukolämpöenergia yhteensä.
Blastr suunnitteli ensimmäisen kerran YVA-ohjelmassa jopa täydellistä merivesijäähdytystä. Myöhemmin paikallisten huolenaiheiden jälkeen se esitteli osittain merijäähdytteisen vaihtoehdon jäähdytystornin ohella.
Tämän vaihtoehdon vaikutuksista paikallisiin päästöihin, mukaan lukien jäähdytystornin melupäästöt, puuttuu vielä lisätietoa, josia Blastr ei ole koskaan julkaissut.
Yleisesti ottaen ”yksityiskohtaisempia tietoja” on luvattu useaan otteeseen ilman, että olis toimitettu mitään. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka Blastr lupaus olla ”avoin positiivisella ja negatiivisella tiedolla ja tiedottaa tästä” ei toteudu.
Edellä oli vain muutamia esimerkkejä siitä kuinka rajoittuneesti tiivistelmän sisältö kertoo sitä mihin se viittaa. Joskus ei lainkaan.
Rakennus ja ympäristölautakunta teki päätöksen kokouksessaan 10.9.2024, että ”Kaavan valmistelua jatketaan maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa määrätyn prosessin mukaisesti. ”
https://beslut.inga.fi/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?bid=1937
Nyt on julkaistu (linkki yllä, kohta 83) Rakennus ja ympäristölautakunnan 3.12.2024-kokouksen agendaan, jossa lukee ”Koordinaatiotyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa, 20.11. ja 26.11.2024. Ryhmässä on ollut mukana rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja” ja edelleen ”Työryhmän saamien tietojen ja niistä muodostuneen yhteisen käsityksen mukaan kaavaehdotuksen eteneminen nähtäville asettamista koskevaan käsittelyyn kuluvan vuoden puolella on terästehdashankkeen rahoituksen ja siten etenemismahdollisuuksien kannalta erittäin tärkeää.” Kerrotaan myös että päättäjille on pidetty kaksi ”iltakoulua”. Ei ole oletettavaa, että iltakouluissa olisi käyty läpi muuta kuin uusia tiivistelmiä.
Ei ole lainkaan tiedossa, kuka näitä ”iltakouluja” on järjestänyt, mitä tietoa on esitelty ja kuka niihin on osallistunut. Erikoisesti ei ole kerrottu mitä uutta tietoa ja suunnitelmia on esitelty ja mitä keskusteluja näiden tilaisuuksien aikana on syntynyt. Tämä on vastoin avoimuuden periaatetta, ja kun on todennäköistä, että nämä iltakoulut ovat Blastrin tai heidän konsulttinsa järjestämiä ja sisältö halutaan pitää piilossa.
Nyt kannattaakin huomioida, mille ryhmälle tällainen yhteinen käsitys on syntynyt: ”Koordinaatioryhmä koostuu Inkoon kunnanjohtajasta (virkamieskuntaa), kaavoituspäälliköstä (virkamieskuntaa), kunnanhallituksen (valtuutettu) ja rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajasta (valtuutettu), maanomistajien edustajista (yrityksiä Fortum, Rudus ja Inkoo shipping) sekä Blastr Green Steelin edustajasta (yritys). ”
Kysymys kuuluukin, ketkä tässä ryhmässä eivät ole jääviä esittämään jatkossa virkamiesvastuulla etenevää nopeutusta?
Tässä vaiheessa oli hyvä nostaa esille osakeyhtiölaki (21.7.2006/624) ja sen
5 § Toiminnan tarkoitus
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. On todennäköistä, ettei yksikään Joddbölen kaavoitukseen liittyvä yritys toimi tämän lain vastaisesti.
Avoimuusrekisteristä näkyy kenen kanssa Blastr keskustelee, alkaen pääministerin erityisavustajasta.
Edellä olevan rekisterin lisäksi vaikuttamista tapahtuu myös kuvallisesti. Lähes kaikissa uutisoinneissa ja Blastr viestinnässä esitetään entisen hiilivoimalaitoksen tasattua hiekkakenttää. Kenttää katsomaan viedään vieraita, päättäjiä, ministereitä ja toimittajia. Esittelystä ja kuvateksteistä jää täysin puuttumaan se tosiasia, että tuolle kentälle tulee suunnitelmien mukaan tehtaan ruokala ja toimistorakennus. Päättäjille esitellään siis ruokalan tonttia. Itse tehdas on kokoluokaltaan jotain aivan muuta. Edes tehtaan suunniteltu kaatopaikka ja loppusijoitusalue ei mahtuisi tuolle pienelle kentälle.
Blastrin suurimman omistajan kotipaikka on Sveitsi, jossa yrityksen omistajuudet eivät ole julkista tietoa. Ei siis voida sanoa keitä ja mistä maasta ovat yrityksen omistajat, joilla on poikkeuksellisen suuri kiinnostus suomalaiseen syväsatamaan ja energiaverkkoihin. Toki terästehtaan kautta. Hybridivaikuttamisen mahdollisuuttakaan ei voi poissulkea?
2.12.2024
Livskraft i Nyland Utan stålverk rf – Elinvoimainen Uusimaa ilman terästehdasta ry
Linkkejä selostuksiin:
Asemakaavamuutos Joddböle kohta pöytäkirjassa ( katso sivut 7-16) : https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=95626
Joddböle V – aluetalousvaikutusten arviointi (Ramboll 2023)
Joddböle V – hulevesiselvitys (FCG 2024)
Joddböle V – ilmastovaikutusten arviointi (FCG 2024),
Joddböle V – liikenneselvitys (FCG, päivitetty 2024)
Joddböle V – luontoselvitysten koontiraportti (FCG 2024),
Joddböle V – turvallisuustarkastelu (Gaia 2024)
