Taustaa:

 ”Blastr Green Steel Oy Vihreä terästehdas Inkoo Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 14.8.2023” -dokumentissa esitetään laajasti tehtaan mahdollisia vaikutuksia ympäristölle. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Blastr%20Green%20Steel%20Oy_Vihre%C3%A4%20ter%C3%A4stehdas%20Inkoo_Ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutusten%20arviointiohjelma_14082023.pdf. Raportissa  listataan BAT-direktiivissä (paras mahdollinen tekniikka) että IED-direktiivissä  (Industrial Emissions Directive) kuvattuja, terästehtaalle sallittuja päästöjä (pienhiukkasia, raskasmetalleja, ympäristömyrkkyjä jne) sekä ilmaan että veteen. Kansallisen viranomaisen on käytännössä hyväksyttävä nämä päästöt, mikäli direktiivien arvot eivät ylity. IED artikla 5: ”1.Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä lupa, jos laitos vastaa tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisessa tai unionin oikeudessa vahvistettujen muiden vaatimusten soveltamista.”

Käytännössä näiden direktiivien sallitut päästöt ovat niitä, jotka tulevat olemaan hyväksyttäviä riippumatta siitä, kuvataanko suunnitteluvaiheessa pienempiä päästöjä teknisesti mahdollisiksi vai ei.

Lyhyen johdannon ja linkit näihin direktiiveihin (kaikki EU kielet) löydät livskraftinyland/miksi sivun Q&A listasta https://www.livskraftinyland.fi/fi/miksi/

YVA ohjelmassa myös mainitaan DNSH periaate (Do Not Significant Harm) mutta unohdetaan että kyseinen periaate lähtee siitä että esimerkiksi luonnon ennallistaminen lähtee olemassa olevasta tilanteesta parantaen esimerkiksi päästöjä pienentäen. Tässä tapauksessa lähtötilanteen päästöjä ei ole.

Mistä on kysymys ja mikä on aikataulu ?

Inkoon Joddböle V  kaavamuutos on nyt kunnan valmistelussa. Mikäli kaavamuutos valmistuu ja hyväksytään, siirtyy kaikki päätäntävalta pois Inkoon kunnalta ja kuntalaisilta ja kaikki toimenpiteet ovat maanomistajan ja yritysten välisiä siten, että ELY-keskus toimii hyväksyjänä. Jatkossa mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan hallinto-oikeudessa sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Nyt kuntalaisilla on vielä mahdollisuus ja oikeus tehdä huomautuksia kunnalle kaavan valmisteluun liittyen.

Inkoon kunta pyytää kuntalaisilta huomautuksia Joddböle V valmisteluaineistoon ennen 29.8.2024. Kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston nähtäville 24.6-29.8.2024. Tämä aineisto sijaitsee kunnan sivuilla osoitteessa  https://www.inkoo.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-ja-maankaytto/ajankohtainen-kaavoitus/asemakaavat/joddbole-v/ jossa on ”selvitykset yms” niminen kansio.

Kansiossa on seuraavat tiedostot, joihin kannattaa tutustua, jos asiasta aikoo huomauttaa 29.8 mennessä (osoitteeseen kaavoitus@inkoo.fi):

  • Vihreän teräksen talousvaikutusten arvionti
    https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Vihrean-teraksen-tehtaan-aluetalousvaikutusten-arviointi.pdf
    Raporttiin kannattaa tutustua, jos haluaa huomauttaa tähän liittyen 29.8 mennessä. Esimerkkejä siitä, mitä selvityksessä on ja mitä siitä puuttuu: Raportissa kuvataan mahdollisia talousvaikutuksia sekä Länsi-Uudellemaalle että koko Suomeen. Raportissa oletetaan, että yritykset investoivat ja kuluttajat kuluttavat. Iso osa liikevaihdosta tulee muualta kuin tehtaasta. Raportissa todetaan, että suurin osa tehtaan investoinnista on laitehankintoja ulkomailta (85%) ja muukin työ on kilpailutettua. Raportti ilmeisesti olettaa, että kilpailutettuja töitä on saatu Länsi-Uudellemaalle ja muualle Suomeen kilpailutuksessa täysimääräisesti, johon sitten perustuvat raportissa esitetyt laskennalliset verot. Esimerkiksi Inkooseen mainitaan saatavan 200 asukasta, joiden verotulot esitetään. Raportista ei selviä, miksi esimerkiksi suunnittelua ja hankekehitystä oletetaan tapahtuvan Länsi-Uudellamaalla kun merkittävät konsulttitoimistot ovat Helsingissä!

    Raportti ei ota lainkaan kantaa siihen, riittävätkö kunnan verotulot esimerkiksi uuden infrastruktuurin rakentamiseen. Laskelmissa oletetaan tehtaan saavan fossiilitonta sähköä hintaan 5 senttiä/kWh. Fossiilitonta sähköä ovat esimerkiksi tuulivoima tai ydinvoima. Raportti ei arvioi kuluttajien ostovoiman heikentymistä sähkön hinnan noustessa mikäli suuruusluokkaa 1000 kuvitellun tuulivoimalan vuosituoton sijasta käytetään ydinvoimasähköä Olkiluoto 3 verran vuosittain.
    Raportista puuttuu täysin kuvaus siitä, mitkä ovat Olkiluoto 3 suuruisen sähköresurssin varaamisen talousvaikutukset Suomessa, vaikka Olkiluoto 3 vuosihuolto tai tuotatokatkokset ovat aina valtakunnan pääuutinen.  Talousvaikutukset tulee kuvata myös 200 % eli silloin kun Blastr olisi olemassa ja Olkiluoto 3 huollossa.
  • Raportissa käytetty menetelmä perustuu raporttiin ”Alueelliset resurssivirrat Jyväskylän seudulla – Sitra” https://media.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Selvityksia91-2.pdf johon kannattaa myös tutustua. Raportissa todetaan esimerkiksi seuraavaa: ”Alueellisen resurssivirtamallin kehittämiseen liittyy jatkossa myös aineiston ja aluetilastoinnin kehittämistarpeita. Haasteiksi tunnistettiin erityisesti alueellisen panos-tuotos -aineiston puuttuminen”. Tässä mallissa ei siis oikeasti luvata verotuloja vaan arvioidaan ainoastaan mahdollisia resurssivirtoja. Raportin viimeinen lause toteaa: ”Mikäli toimintaa yrityksissä ei kuitenkaan kehitetä tai työvoiman alueelle muuttamisesta ja sijoittumisesta tulee kynnys, on odotettavissa, että alueelliset vaikutukset ovat arvioitua pienemmät.” Voiko kunnallinen tai kansallinen päätöksenteko perustua arvioihin, jotka ovat riippuvaisia esimerkiksi kilpailutuksesta tai puutteellisesta tilastoinnista?
  • Joddböle V yhteismeluselvitys
    https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Joddbole-V_Yhteismeluselvitys_FIN.pdf
    Raporttiin kannattaa tutustua, jos haluaa huomauttaa tähän liittyen 29.8 mennessä.
    Esimerkkejä siitä, mitä selvityksessä on ja mitä siitä puuttuu: Raportissa kerrotaan muun muassa ”Mallinnustuloksista ilman LNG-terminaalilaivan aiheuttamaa melua havaitaan, että LNG terminaalilaivan vaikutus sataman lähellä sijaitsevien häiriintyvien kohteiden luona on päiväaikaan 3-9 dB ja yöaikaan 5-13 dB. Ilman terminaalilaivaa muun teollisuuden aiheuttamat melutasot ovat pääsääntöisesti loma-asuinalueiden ohjearvojen tasossa.” Mitä puuttuu: Simulaatio on voimassa vain  lämpötilassa +10 astetta, eikä ole selvää kuinka melu etenee alemmissa lämpötiloissa (pidemmällä alueella). Kaikki simulaatiot LNG-aluksella on tehty LNG-aluksen lisävaimennuksen avulla. On epäselvää, kuinka suurta melu tulee olemaan, jos LNG-aluksella ei tehdä lisävaimennusta.
  • Joddböle V luontoselvitysten koontiraportti
    https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Joddbole-V_Luontoselvitysten-koontiraportti_FIN.pdf
    Raporttiin kannattaa tutustua, jos haluaa huomauttaa tähän liittyen 29.8 mennessä. Esimerkkejä siitä, mitä selvityksessä on ja mitä siitä puuttuu: Koontiraportti on tehty täysin kirjoituspöytätyönä eikä kohteiden nykytilaan ole tutustuttu. Raportissa yksilöidään projektialueen alueet, jotka ovat erittäin tärkeitä (luokka 2) ja myös luokan 1 suojelualueet, joita ei saa häiritä ollenkaan! Osa näistä alueista on jo tuhottu. Raportissa  on maininta ”Vanhempien raporttien mainitsemien luontokohteiden arviointiin liittyy epävarmuutta, sillä tähän koontiraporttiin ei sisältynyt maastoselvityksiä, joissa kohteiden nykytila olisi voitu tarkastaa.” Raportissa on mainittu että ”Alla olevat neljä raporttia, joista tämän työn tiedot ovat peräisin, ovat luettavissa kokonaisuudessaan kaava-aineistossa.” Kuitenkaan esimerkiksi raporttia: Palorinne J., Luoto A. & Pimenoff S. 2024: Joddbölen luontoselvitys 2023. – Luontotieto Keiron Oy, Julkaisematon raportti. 75 s. ei ole ”Selvitykset yms” -hakemistossa!
  • Joddböle V liikenneselvitys
    https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Joddbole-V_Liikenneselvitys_FIN.pdf
    Raporttiin kannattaa tutustua, jos haluaa huomauttaa tähän liittyen 29.8 mennessä.
    Esimerkkejä siitä, mitä selvityksessä on ja mitä siitä puuttuu:
    Henkilöliikenne voi lisääntyä 4–50 % ja raskasliikenne 17–96 %. Joddböleen johtavalla tiellä liikenteen kasvu on huomattavasti enemmän. Raportissa todetaan muun muassa ”Joddbölen saavutettavuus yhdellä linjalla Joddbölen lähialueilta Karjaalta, Inkoosta, Lohjalta, Siuntiosta, Kirkkonummelta ja pääkaupunkiseudulta vaikuttaa merkittävästi joukkoliikenteen kiinnostavuuteen. Tämän lisäksi, lippumaksujen tukeminen osittain tai kokonaan kannustaa entisestään joukkoliikenteen käyttöön”. Raportti ei ota kantaa siihen, mitä joukkoliikenteen tukeminen maksaa.
  • Joddböle 5 ilmastovaikutukset
    https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Joddbole-V_Ilmastovaikutukset_FIN.pdf
    Raporttiin kannattaa tutustua, jos haluaa huomauttaa tähän liittyen 29.8 mennessä. 
    Esimerkkejä siitä mitä, selvityksessä on ja mitä siitä puuttuu: Raportissa todetaan ”Kaavan ilmastovaikutukset ovat pääosin negatiiviset, koska kaavan sallima rakentaminen aiheuttaa väkisinkin negatiivisia ilmastovaikutuksia, mutta päästövaikutukset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioivilla kaavaratkaisuilla vaikutuksien merkittävyyteen voidaan vaikuttaa asemakaavavaiheessakin”. Raportin taulukossa esitetään ratkaisuksi ilmastovaikutuksiin ”Uusiutuvan energiantuotannon lisääminen alueella”.  Tämä lause on sisänsä oikeansuuntainen, mutta käytännössä merkityksetön. Vaikka Inkooseen tai paikallisesti rakennettaisiin esimerkiksi 100 tuulivoimalaa, olisi se vain 10 % tarpeesta.
    Lukijalle tiedoksi: Blastrin jatkuva sähköntarve 9-10 TWh vuodessa eli Olkiluoto 3:n tai suuruusluokkaa 1000 tuulivoimalan vuosituotanto.
    Suomessa oli tuulivoimaloita vuoden 2023 lopussa yhteensä 1601 kappaletta. Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2023 yhteensä 14,4 TWh. (lähde: Tuulivoimayhdistys 2024) 
  • Joddböle 5 hulevesiselvitys
    https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Joddbole-V_Hulevesiselvitys_FIN.pdf
    Raporttiin kannattaa tutustua, jos haluaa huomauttaa tähän liittyen 29.8 mennessä.
    Esimerkkejä siitä, mitä selvityksessä on ja mitä siitä puuttuu: Raportin lopussa todetaan ”Tässä hulevesiselvityksessä on arvioitu Inkoon Joddböle V asemakaavamuutoksen aiheuttamia vaikutuksia hulevesiin. Maankäytön muutoksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sekä alueen virtausreitteihin ja vedenjakajiin, että pintavalunnan määrään.”
  • Joddböle kaavaturvallisuustarkastelu julkinen raportti (Joddböle V -asemakaavan T/Kem-turvallisuustarkastelu)
    https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Joddbole-V-kaavaturvallisuustarkastelu-julkinen-raportti-ID-74720_FIN.pdf
    Raporttiin kannattaa tutustua, jos haluaa huomauttaa tähän liittyen 29.8 mennessä.
    Esimerkkejä siitä mitä selvityksessä on ja mitä siitä puuttuu: Raportissa todetaan mm ”Nollariskiin ei koskaan päästä eikä sitä ole mielekästä vaatia. Avain turvalliseen elinympäristöön on, että riskit ovat riittävän pieniä verrattuna hyväksyttyyn riskitasoon.” Lyhyessä raportissa ei määritellä sitä, mikä on hyväksyttävä riskitaso.

Katso myös Mitä YVA ohjelma sisältää?

  • YVA ohjelman sisällön hahmottamista auttamaan on tehty 2023 syksystä alkaen lähes viikottain kasvava ”Fakta.pdf” -dokumentti, jossa Fakta-sivulla dokumenttiin viitataan lyhenteellä ”YVA” ja sivunumero. ”Fakta” on suora lainaus YVA ohjelmasta ja tehdään muotoon ”tekstiä”. Faktan jälkeen on osa nimeltä ”Vertailun vuoksi”, jonka tarkoitus on selittää suuruusluokka verrattuna johonkin tunnettuun kokoluokkaan (esimerkiksi tilastotieto) kuten Suomi tai esimerkiksi päästörajaan viitteineen. Tarkoitus että kuka tahansa lukija voi tarkistaa ja perehtyä asiaan. Vertailun vuoksi -osiossa käytetään myös suoria lainauksia ja lyhennyksiä. Viimeisin pdf (24.6.2024) on ladattavissa  https://www.facebook.com/groups/1071613187353956/permalink/1208662066982400/

PDF on luettavissa myös älypuhelimen näytöltä !

Esa ja Nicolas

Kuva: Fortum ja Blastr järjestivät Joddböleen kiertoajelun 30.5.2024. Kierroksella nähtiin vain murto-osa Joddböle V kaava-alueesta (kartalla keltaisella katkoviivalla). Fortumin hiilivoimala oli nykyisellä pienellä hiekkakentällä, joka näkyy kartan eteläreunassa. GPS-reitti merkitty karttaan.