Joddbölen kaava- ja terästehdashankkeesta liikkuu tällä hetkellä yllättävän paljon tekstejä. Keskustelu hyötyisi lisääntyneestä ja paremmasta faktantarkistuksesta, sillä lukijan voi olla vaikea hahmottaa, miltä kannalta teksti on ylipäänsä kirjoitettu. Tämä olisi ratkaisevaa tekstien ymmärrettävyyden kannalta. Sisältöä on usein runsaasti, jolloin taustalla vaikuttavat perustavat oletukset jäävät piiloon. Lähestytään tätä nyt esimerkin kautta.
Esimerkiksi valitaan ylen artikkeli ”Inkoon vihreä teräsmies”, koska siinä sivutaan useita asioita. Voit lukea artikkelin linkin takaa https://yle.fi/a/74-20152863
Artikkelin teksti ja kaksi lyhyttä videota koskevat monia kysymyksiä, joiden yhteisenä nimittäjänä otsikko antaa ymmärtää olevan ”vihreys”. Valitsemme tällä kertaa tarkasteluun syvemmin muutamia keskeisiä kohtia, jättäen muita merkittäviä epäselvyyksiä ja väärinymmärryksen lähteitä muiden kiinnostuneiden tarkasteltavaksi.
Miksi juuri Inkoo?
Kesämökkiä ei aiota myydä?
Kesävieras pitää teollisuusmelusta?
Kenen etua artikkelin näkökulma palvelee?
Miksi terästehdas Inkooseen?
Artikkelin alussa kuvataan terästeollisuuden päästöjä ja luvataan kertoa, miksi tehdas halutaan juuri Inkooseen. Perustelu kuuluu seuraavasti: ”Suomessa tuulivoimaa riittää, ja Inkoossa vanha teollisuustontti on valmiiksi tyhjillään. Sen vieressä on satama, johon teräslastia kuljettavat rahtilaivat rantautuisivat”.
Perustelut vaativat tarkennuksia jo yleisellä tasolla:
Tehtaan sähkötarve vastaa Olkiluoto 3:n täyttä tuotantotehoa. Tuulivoima ei yksin riitä jatkuvan sähkötarpeen täyttämiseen – lisäksi tarvitaan muita merkittäviä energialähteitä, tuontisähköä ja säätövoimaa.
Vanha tyhjä hiilivoimalan tontti on nykyään pieni sorakenttä, joka muodostaa vain noin 1/100 koko Joddbölen kaava-alueesta. Sorakentälle on kaavailtu työntekijöiden pysäköintialue ja toimistorakennus. Toisessa videossa näytetään ensin sorakenttä ja sen jälkeen peltoa – tosiasiassa suurin osa Joddbölen alueesta on metsää, kuten ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) todetaan. Kaava-alueella kaikki kasvillisuus poistetaan, ja kallioinen maasto räjäytetään, murskataan ja tasoitetaan. 444 hehtaarin kokoinen kaava-alue on kooltaan satakertainen verrattuna sorakenttään. Yhtäläisyys on vain lopputuloksessa – koko alue aiotaan tasoittaa. Lopullinen murskepinta-ala on suurempi kuin Helsingin Lauttasaaren 380 hehtaaria. Itse tehdas ja siihen liittyvät toiminnot vievät noin puolet kaava-alueesta.
Nykyinen satama on aivan liian pieni terästoimintaan – sen viereen on tarkoitus rakentaa uusi, suurempi satama, jossa on yli kilometrin verran laituria Panamax-kokoisia aluksia varten.
Mökkiä ei myydä?
Toisen videon edellä lukee: ”Antti Kaikkonen kertoo videolla, miksei aio myydä kesämökkiään, vaikka valtava terästehdas rakennettaneen vastarannalle.”
Videossa aloitetaan pohtimalla sitä että ”usein kysytään miten tehdas vaikuttaa kiinteistöjen arvoon”. Edelleen videossa ”viitataan selvityksiin … kiinteistöjen arvo yleensä nousee… meidän mökki ei ole kaupan”.
Tarkastellaanpa, mitä muut tunnetut selvitykset sanovat. Kaavaselostuksen liitteissä on yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia käsittelevä raportti: : https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2025/05/Yhdyskuntataloudelliset-vaikutukset.pdf). Raportin mukaan Inkoon asuntojen ja kiinteistöjen arvo ei laske, koska kaava alueella ei ole asuntoja eikä loma- asuntoja.
”Tästä johtuen ei arvioida todennäköiseksi, että Inkoossa yleisesti asumiseen tai loma-asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen arvo laskee nykyisestä tasostaan Joddbölen asemakaavamuutoksesta ja sen mahdollistamien teollisuustoimintojen vuoksi. Kaavaselostuksen mukaan asumiseen tai loma-asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä ei sijaitse asemakaava-alueella.”
-yhdyskuntataloudelliset vaikutukset raportti, sivu 38
Tämä on tietenkin totta – niin kauan kuin puhutaan kaava-alueen sisällä sijaitsevista kiinteistöistä. Mutta tämä ei ole perusteltu lähtökohta johtopäätöksille Inkoon yleisestä hintatasosta.
Mökkeilijä pitää teollisuusalueen melusta?
Seuraavaksi videossa ” …on mökkeilty teollisuusalueen kupeessa…Ajoittain kuullaan teollisuuden ääni sieltä taustalta…Minä näen ja aika moni muukin inkoolainen näkee, että mikään ei ole niin surullista kuin hiljainen, tyhjä teollisuussaitti. …”
Tämän anekdoottimaisen/näkökulmasidonnaisen näkemyksen täydentämiseksi olisi yleisen edun mukaista selvittää, kuinka moni Inkoon asukas tai kesävieras todella kokee hiljaisen teollisuusalueen surulliseksi.
Lukijalle ei käy selväksi, miltä kannalta haastattelu on kirjoitettu. Ajaako artikkeli luonnon, ihmisten vai osakkeenomistajien etua? Osakeyhtiölain 1 luvussa lukee seuraavaa ”5 § Yhtiön tarkoitus: Yhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”.
Olisi mielenkiintoista selvittää, mainitaanko Blastrin yhtiöjärjestyksessä, että luonto asetettaisiin etusijalle voitontavoittelun sijaan.
Yhteys YVA selosteeseen?
Ympäristövaikutusten arvioinnin ( YVA selostus) mukaan lähes kaikki vaikutukset ovat negatiivisia ja merkitty punaisella (17 yhteensä 19:stä). Niitä kohtia, jotka johtavat negatiivisiin vaikutuksiin, ei tulisi käyttää kaavassa ilman perusteluja. Luonnon tai ihmisen näkökulmasta tämä hanke ei ole, vihreästä otsikosta huolimatta, myönteinen. Mikä näkökulma jää silloin Ylen artikkelille?
ChatGPT:n mukaan ”Barösund och Elisaari olisivat alueena vahva kandidaatti maailmanperintökohteeksi UNESCO:n kriteerit huomioiden.”
Video on ruotsiksi.
Tässä on ChatGPT:n suomennos ehdotuksesta, jossa Barösund ja Elisaari nostetaan esiin potentiaalisena UNESCOn yhdistelmäkohteena (kulttuuri- ja luontoperintö):
🌍 Ehdotus: UNESCOn maailmanperintökohde Barösund–Elisaari rannikko- ja sisämaan kulttuurimaisema
1. Yhteenveto arvoista
Barösund ja Elisaari muodostavat yhdessä ainutlaatuisen rannikko–sisämaa-kulttuurimaiseman, jossa yhdistyvät:
Kulttuuriperintö: Historiallinen meriväylä, luotsikulttuuri, merenkulku, huvilat ja perinteinen maatalousasutus.
Luontoarvot: Koskematon saaristo yhdistyy Etelä-Suomen erämaisimpiin sisämaa-alueisiin – Elisaareen.
Ekologia: Elisaari on biologisen monimuotoisuuden ydinalue, jossa esiintyy harvinaisia lajeja, tammimetsiä, soita ja pienvesiä.
2. UNESCOn kriteerit (kulttuuri & luonto)
Kulttuurikriteerit:
(ii) Merenkulun tietotaidon ja rannikkoyhteisöjen vuorovaikutus.
(iv) Todistus pitkäaikaisesta kulttuuriympäristöstä, jossa meri- ja sisämaatoiminnot liittyvät toisiinsa.
(v) Perinteinen maisemankäyttö: kalastus, metsätalous ja pienimuotoinen maatalous.
Luontokriteerit:
(ix) Boreaalisten metsien, soiden ja pienvesien luonnonprosessit.
(x) Uhanalaisten lajien elinympäristö ja korkea biodiversiteetti yhtenäisessä maisemassa.
3. Kokonaisuus ja ainutlaatuinen yhdistelmä
Maisemallinen jatkuvuus: Saaristosta (Barösund) erämaiseen sisämaahan (Elisaari) ilman nykyaikaisia esteitä.
Ajallinen syvyys: Muinaislinnat, 1800-luvun luotsitoiminta ja perinteinen maankäyttö limittyvät.
Harvinaisuus: Euroopassa on poikkeuksellista, että rannikkokulttuuri ja sisämaan luonto ovat säilyneet toimivana kokonaisuutena.
4. Aitous, eheys ja suojelu
Barösund: Säilyneet rakennukset, meriväylät, linnoitteet ja luotsimiljöö.
Elisaari: Hyvin vähän rakennettu, syrjäiset metsät ja suojelun arvoiset suot.
Suojelutilanne: Osa alueista jo suojeltuja; muita alueita tulisi inventoida ja sopia maanomistajien kanssa.
5. Hallinto ja yhteistyö
Kunnallinen taso: Raasepori, Inkoo ja ELY-keskukset.
Valtakunnallinen taso: Museovirasto (kulttuuri), Metsähallitus ja muut luontoviranomaiset.
Paikallinen taso: Kyläyhdistykset, maanomistajat, yhdistykset.
Biosfäärialue tai kulttuurimaisemakohde voisi olla ensimmäinen askel kohti UNESCOn ehdokkuutta.
✅ Yhteenveto ja seuraavat askeleet
Barösund–Elisaari on elävä ja harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki eteläsuomalaisesta rannikko–sisämaa-järjestelmästä, jossa kulttuuriperintö ja luontoarvot kohtaavat.
Yhdistelmä:
historiallista merenkulkua ja luotsitoimintaa,
koskematonta erämaaluontoa,
biologista monimuotoisuutta ja
pitkäaikaista inhimillistä käyttöä
tekee alueesta vahvan ehdokkaan UNESCOn yhdistelmäsuojelukohteeksi.
Kasvavasta globaalista terästuotanto kapasiteetista: Maailmanlaajuinen teräskapasiteetti kasvaa. Maailmanlaajuisesti suunnitellaan merkittäviä, jopa 6,7 prosentin (165 miljoonan tonnin) terästuotantokapasiteetin kasvuja vuosille 2025–2027. Toteutuessaan tämä pahentaa maailmanlaajuista ylikapasiteettia.
Halvan teräksen viennin kasvusta: Kiinan halpahintaisen teräksen viennin kasvu on häirinnyt kansainvälisiä markkinoita, mikä on johtanut kasvaviin kauppajännitteisiin, jotka todennäköisesti jatkuvat lähitulevaisuudessa hitaan markkinakasvun ja lisääntyneen kapasiteetin valossa.
EU:n terästeollisuuden haasteet
Heikko kysyntä
Korkeat kustannukset
Ylikapasiteetti
Hinta- ja tullivaikutukset
25 %:n tulli EU:n teräs viennille Yhdysvaltoihin voi vähentää vientiä
Teräksen hintojen odotetaan laskevan EU:ssa
Kiinan viennin ja tukien lisääntyminen on aiheuttanut maailmanlaajuisen teräs ylijäämän, mikä on laskenut hintoja ja uhannut alan kannattavuutta.
Kauppatase: EU vs. USA (tammi–marras 2024)
EU → USA: 3,6 miljoonaa tonnia
USA → EU: 0,8 miljoonaa tonnia
EU → Maailma: 37 miljoonaa tonnia
EU on jo teräksen nettoviejä
Blastrin väitteet vs. todellisuus
Blastr: EU tarvitsee lisää terästuotantoa sotilaallisista syistä
Todellisuus: Väite on perusteeton – EU on jo nettoviejä, jopa Yhdysvaltoihin
”Vihreä” teräs: Markkinanäkymät
Kalliimpaa kuin perinteinen teräs
Markkinapotentiaali voi supistua entisestään kasvavan hintapaineen alla
Mistä löydän kuntalaisten Joddböle V kaavasta tekemät huomautukset?
Inkoo on varoittanut että sosiaalisessa mediassa liikkuu mahdollisesti virheellistä tietoa esimerkiksi Joddbölestä. Miten tiedän miten minun huoliini on vastattu?
Nyt on mahdollisuus tutustua uusimpaan tietoon ja esimerkiksi huomautukset vastauksineen suoraan kunnan sivuilta seuraavasti:
Rakennus- ja ympäristölautakunta 5/2025, Pöytäkirja 28.4.2025 kohdassa ”Detaljplanändring – Asemakaavamuutos – Joddböle V” on yhteensä 21 liitetiedostoa. Kirjoittamasi huomautuksen vastauksineen löydät joko suomenkielisestä ( ruotsinkieliset käännetty suomeksi) tai ruotsinkielisestä ( suomenkieliset käännetty ruotsiksi) tiedostosta. Molemmat raportit ovat yli 600 sivua pitkiä. Alussa on hyvinkin yleistä tekstiä noin 100 sivua jonka jälkeen on huomautukset alkaen kappaleesta 2.1.
Yleisen käsityksen voi saada lukemalla huomautuksen ( n 30 sivua) kappaleessa 2.26 ( alun perin suomeksi) . Siinä huomautetaan pääasiallisesti Kunnan aikaisempien huomautusten vastauksiin sekä Kunnan julkaisemaan Q&A dokumenttiin. Lisäksi viitataan esimerkiksi kunnan tilaamaan talousvaikutus raporttiin. Huomautuksessa käsitellään asioita laajasti sekä esimerkiksi taloudellisesti ( SWECO raportti) ja Marsjön vedenottoa. Kaikkiin on kunnan vastaus ( käytännössä konsultin?) . Suomenkielisessä raportissa kappale 2.26 alkaa sivulta 198 ja ruotsinkielisessä raportissa sivulta 202.
