Sallitaanko Inkoon muuttua teollisuuskunnaksi?
Neljä asiaa, joita kannattaa pitää silmällä.
Voit ladata aineiston myös PDF-tiedostona tästä.











Neljä asiaa, joita kannattaa pitää silmällä.
Voit ladata aineiston myös PDF-tiedostona tästä.











Joddbölen kaava- ja terästehdashankkeesta liikkuu tällä hetkellä yllättävän paljon tekstejä. Keskustelu hyötyisi lisääntyneestä ja paremmasta faktantarkistuksesta, sillä lukijan voi olla vaikea hahmottaa, miltä kannalta teksti on ylipäänsä kirjoitettu. Tämä olisi ratkaisevaa tekstien ymmärrettävyyden kannalta. Sisältöä on usein runsaasti, jolloin taustalla vaikuttavat perustavat oletukset jäävät piiloon. Lähestytään tätä nyt esimerkin kautta.
Esimerkiksi valitaan ylen artikkeli ”Inkoon vihreä teräsmies”, koska siinä sivutaan useita asioita. Voit lukea artikkelin linkin takaa https://yle.fi/a/74-20152863
Artikkelin teksti ja kaksi lyhyttä videota koskevat monia kysymyksiä, joiden yhteisenä nimittäjänä otsikko antaa ymmärtää olevan ”vihreys”. Valitsemme tällä kertaa tarkasteluun syvemmin muutamia keskeisiä kohtia, jättäen muita merkittäviä epäselvyyksiä ja väärinymmärryksen lähteitä muiden kiinnostuneiden tarkasteltavaksi.
Artikkelin alussa kuvataan terästeollisuuden päästöjä ja luvataan kertoa, miksi tehdas halutaan juuri Inkooseen. Perustelu kuuluu seuraavasti: ”Suomessa tuulivoimaa riittää, ja Inkoossa vanha teollisuustontti on valmiiksi tyhjillään. Sen vieressä on satama, johon teräslastia kuljettavat rahtilaivat rantautuisivat”.
Perustelut vaativat tarkennuksia jo yleisellä tasolla:
Toisen videon edellä lukee: ”Antti Kaikkonen kertoo videolla, miksei aio myydä kesämökkiään, vaikka valtava terästehdas rakennettaneen vastarannalle.”
Videossa aloitetaan pohtimalla sitä että ”usein kysytään miten tehdas vaikuttaa kiinteistöjen arvoon”. Edelleen videossa ”viitataan selvityksiin … kiinteistöjen arvo yleensä nousee… meidän mökki ei ole kaupan”.
Tarkastellaanpa, mitä muut tunnetut selvitykset sanovat. Kaavaselostuksen liitteissä on yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia käsittelevä raportti: : https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2025/05/Yhdyskuntataloudelliset-vaikutukset.pdf). Raportin mukaan Inkoon asuntojen ja kiinteistöjen arvo ei laske, koska kaava alueella ei ole asuntoja eikä loma- asuntoja.
”Tästä johtuen ei arvioida todennäköiseksi, että Inkoossa yleisesti asumiseen tai loma-asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen arvo laskee nykyisestä tasostaan Joddbölen asemakaavamuutoksesta ja sen mahdollistamien teollisuustoimintojen vuoksi. Kaavaselostuksen mukaan asumiseen tai loma-asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä ei sijaitse asemakaava-alueella.”
-yhdyskuntataloudelliset vaikutukset raportti, sivu 38
Tämä on tietenkin totta – niin kauan kuin puhutaan kaava-alueen sisällä sijaitsevista kiinteistöistä. Mutta tämä ei ole perusteltu lähtökohta johtopäätöksille Inkoon yleisestä hintatasosta.
Seuraavaksi videossa ” …on mökkeilty teollisuusalueen kupeessa…Ajoittain kuullaan teollisuuden ääni sieltä taustalta…Minä näen ja aika moni muukin inkoolainen näkee, että mikään ei ole niin surullista kuin hiljainen, tyhjä teollisuussaitti. …”
Tämän anekdoottimaisen/näkökulmasidonnaisen näkemyksen täydentämiseksi olisi yleisen edun mukaista selvittää, kuinka moni Inkoon asukas tai kesävieras todella kokee hiljaisen teollisuusalueen surulliseksi.
Joddbölen kaavasta jätetyt muistutukset (ja kunnan vastaukset niihin) löytyvät kunnan verkkosivuilta. Ne antavat oman, varsin erilaisen kuvan asukkaiden suhtautumisesta teollisuusmeluun – ja moniin muihin kysymyksiin. Huomautukset ovat kappaleessa 2 alkaen sivu 106. https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2025/05/Ehdotusvaiheen-muistutukset-ja-vastineet-niihin.pdf
Lukijalle ei käy selväksi, miltä kannalta haastattelu on kirjoitettu. Ajaako artikkeli luonnon, ihmisten vai osakkeenomistajien etua? Osakeyhtiölain 1 luvussa lukee seuraavaa ”5 § Yhtiön tarkoitus: Yhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”.
Blastrin omistajat näkyvät seuraavan linkin takaa: https://www.proff.no/aksjon%C3%A6rer/bedrift/blastr-green-steel-as/927207591
Olisi mielenkiintoista selvittää, mainitaanko Blastrin yhtiöjärjestyksessä, että luonto asetettaisiin etusijalle voitontavoittelun sijaan.
Ympäristövaikutusten arvioinnin ( YVA selostus) mukaan lähes kaikki vaikutukset ovat negatiivisia ja merkitty punaisella (17 yhteensä 19:stä). Niitä kohtia, jotka johtavat negatiivisiin vaikutuksiin, ei tulisi käyttää kaavassa ilman perusteluja. Luonnon tai ihmisen näkökulmasta tämä hanke ei ole, vihreästä otsikosta huolimatta, myönteinen. Mikä näkökulma jää silloin Ylen artikkelille?
Videot ovat ruotsiksi. AI generated.
Inkoo on varoittanut että sosiaalisessa mediassa liikkuu mahdollisesti virheellistä tietoa esimerkiksi Joddbölestä. Miten tiedän miten minun huoliini on vastattu?
Nyt on mahdollisuus tutustua uusimpaan tietoon ja esimerkiksi huomautukset vastauksineen suoraan kunnan sivuilta seuraavasti:
Rakennus- ja ympäristölautakunta 5/2025, Pöytäkirja 28.4.2025 kohdassa ”Detaljplanändring – Asemakaavamuutos – Joddböle V” on yhteensä 21 liitetiedostoa. Kirjoittamasi huomautuksen vastauksineen löydät joko suomenkielisestä ( ruotsinkieliset käännetty suomeksi) tai ruotsinkielisestä ( suomenkieliset käännetty ruotsiksi) tiedostosta. Molemmat raportit ovat yli 600 sivua pitkiä. Alussa on hyvinkin yleistä tekstiä noin 100 sivua jonka jälkeen on huomautukset alkaen kappaleesta 2.1.
Yleisen käsityksen voi saada lukemalla huomautuksen ( n 30 sivua) kappaleessa 2.26 ( alun perin suomeksi) . Siinä huomautetaan pääasiallisesti Kunnan aikaisempien huomautusten vastauksiin sekä Kunnan julkaisemaan Q&A dokumenttiin. Lisäksi viitataan esimerkiksi kunnan tilaamaan talousvaikutus raporttiin. Huomautuksessa käsitellään asioita laajasti sekä esimerkiksi taloudellisesti ( SWECO raportti) ja Marsjön vedenottoa. Kaikkiin on kunnan vastaus ( käytännössä konsultin?) . Suomenkielisessä raportissa kappale 2.26 alkaa sivulta 198 ja ruotsinkielisessä raportissa sivulta 202.
Linkki 28.4.2025 kokoukseen: https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?bid=2220
Suora linkki suomenkieliseen muistutukset ja vastaukset: https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=110450&version=1
Suora linkki ruotsinkielinen muistutukset ja vastaukset: https://paatokset.inga.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=110452&version=1
”Hankesuunnittelussa varauduttu siihen, että kaikki makea vesi valmistetaan merivedestä. Tämän johdosta vaikutuksia ei ole arvioitu osana YVA-arviointia ”
Linkki PDF: Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen sivu 6
”Terästehtaan makean veden hankinnan tekninen esisuunnittelu on toteutettu siten, että kaikki teräksen ja vedyn valmistuksessa tarvittava suolavapaa vesi voidaan valmistaa käänteisosmoosilaitoksella merivedestä. Marsjön vedenottoa ja sen mahdollisuuksia palvella Joddbölen teollisuusaluetta tarkastellaan osana koko kaava-alueen tarkempaa kunnallistekniikan suunnittelua.” (=> c)
Linkki PDF: Joddböle V valmisteluvaiheen aineistosta saadut mielipiteiden tiivistelmät ja kaavanlaatijan vastineet kappale 1.3.
”Inkoon kunnan varavesilähteenä toimii tällä hetkellä entisen Fortumin voimalaitoksen tarpeisiin rakennettu pintavesilaitos, jonka raakavesi otetaan Marsjön-järvestä. Fortumin pintavedenottamon vedenottolupa on 3 000 m3/d.” ”Fortum Oy:n ja Inkoon vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkostot on liitetty toisiinsa ja Inkoolla on ollut 500 m3/d vedenottovaraus pintavedenottamoon. Fortum on ilmoittanut kunnalle, että tulevaisuudessa se mahdollisesti tarvitsee kaiken veden omaan käyttöönsä. Tällöin kunnalta poistuu mahdollisuus varavedenottoon.”
Linkki PDF: Inkoon vesihuollon yleisssuunnitelma kappale 2.1.3
HUOM: saman raportin (c) suurimmassa skenaariossa, jossa Inkoon kaikkien alueiden, Joddböle Blastrin ja 800 uuden asukkaan v. 2040 TALOUSVESI on yhteensä alle 900 m3/d. )
Västra Nyland 21.1.2025: Rädda Marsjön och Ingå kommuns framtida vattenförsörjning