Luonnon-, ihmisten- vai osakkeenomistajien asialla?
Joddbölen kaava- ja terästehdashankkeesta liikkuu tällä hetkellä yllättävän paljon tekstejä. Keskustelu hyötyisi lisääntyneestä ja paremmasta faktantarkistuksesta, sillä lukijan voi olla vaikea hahmottaa, miltä kannalta teksti on ylipäänsä kirjoitettu. Tämä olisi ratkaisevaa tekstien ymmärrettävyyden kannalta. Sisältöä on usein runsaasti, jolloin taustalla vaikuttavat perustavat oletukset jäävät piiloon. Lähestytään tätä nyt esimerkin kautta.
Esimerkiksi valitaan ylen artikkeli ”Inkoon vihreä teräsmies”, koska siinä sivutaan useita asioita. Voit lukea artikkelin linkin takaa https://yle.fi/a/74-20152863
Artikkelin teksti ja kaksi lyhyttä videota koskevat monia kysymyksiä, joiden yhteisenä nimittäjänä otsikko antaa ymmärtää olevan ”vihreys”. Valitsemme tällä kertaa tarkasteluun syvemmin muutamia keskeisiä kohtia, jättäen muita merkittäviä epäselvyyksiä ja väärinymmärryksen lähteitä muiden kiinnostuneiden tarkasteltavaksi.
- Miksi juuri Inkoo?
- Kesämökkiä ei aiota myydä?
- Kesävieras pitää teollisuusmelusta?
- Kenen etua artikkelin näkökulma palvelee?
Miksi terästehdas Inkooseen?
Artikkelin alussa kuvataan terästeollisuuden päästöjä ja luvataan kertoa, miksi tehdas halutaan juuri Inkooseen. Perustelu kuuluu seuraavasti: ”Suomessa tuulivoimaa riittää, ja Inkoossa vanha teollisuustontti on valmiiksi tyhjillään. Sen vieressä on satama, johon teräslastia kuljettavat rahtilaivat rantautuisivat”.
Perustelut vaativat tarkennuksia jo yleisellä tasolla:
- Tehtaan sähkötarve vastaa Olkiluoto 3:n täyttä tuotantotehoa. Tuulivoima ei yksin riitä jatkuvan sähkötarpeen täyttämiseen – lisäksi tarvitaan muita merkittäviä energialähteitä, tuontisähköä ja säätövoimaa.
- Vanha tyhjä hiilivoimalan tontti on nykyään pieni sorakenttä, joka muodostaa vain noin 1/100 koko Joddbölen kaava-alueesta. Sorakentälle on kaavailtu työntekijöiden pysäköintialue ja toimistorakennus. Toisessa videossa näytetään ensin sorakenttä ja sen jälkeen peltoa – tosiasiassa suurin osa Joddbölen alueesta on metsää, kuten ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) todetaan. Kaava-alueella kaikki kasvillisuus poistetaan, ja kallioinen maasto räjäytetään, murskataan ja tasoitetaan. 444 hehtaarin kokoinen kaava-alue on kooltaan satakertainen verrattuna sorakenttään. Yhtäläisyys on vain lopputuloksessa – koko alue aiotaan tasoittaa. Lopullinen murskepinta-ala on suurempi kuin Helsingin Lauttasaaren 380 hehtaaria. Itse tehdas ja siihen liittyvät toiminnot vievät noin puolet kaava-alueesta.
- Nykyinen satama on aivan liian pieni terästoimintaan – sen viereen on tarkoitus rakentaa uusi, suurempi satama, jossa on yli kilometrin verran laituria Panamax-kokoisia aluksia varten.
Mökkiä ei myydä?
Toisen videon edellä lukee: ”Antti Kaikkonen kertoo videolla, miksei aio myydä kesämökkiään, vaikka valtava terästehdas rakennettaneen vastarannalle.”
Videossa aloitetaan pohtimalla sitä että ”usein kysytään miten tehdas vaikuttaa kiinteistöjen arvoon”. Edelleen videossa ”viitataan selvityksiin … kiinteistöjen arvo yleensä nousee… meidän mökki ei ole kaupan”.
Tarkastellaanpa, mitä muut tunnetut selvitykset sanovat. Kaavaselostuksen liitteissä on yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia käsittelevä raportti: : https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2025/05/Yhdyskuntataloudelliset-vaikutukset.pdf). Raportin mukaan Inkoon asuntojen ja kiinteistöjen arvo ei laske, koska kaava alueella ei ole asuntoja eikä loma- asuntoja.
”Tästä johtuen ei arvioida todennäköiseksi, että Inkoossa yleisesti asumiseen tai loma-asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen arvo laskee nykyisestä tasostaan Joddbölen asemakaavamuutoksesta ja sen mahdollistamien teollisuustoimintojen vuoksi. Kaavaselostuksen mukaan asumiseen tai loma-asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä ei sijaitse asemakaava-alueella.”
-yhdyskuntataloudelliset vaikutukset raportti, sivu 38
Tämä on tietenkin totta – niin kauan kuin puhutaan kaava-alueen sisällä sijaitsevista kiinteistöistä. Mutta tämä ei ole perusteltu lähtökohta johtopäätöksille Inkoon yleisestä hintatasosta.
Mökkeilijä pitää teollisuusalueen melusta?
Seuraavaksi videossa ” …on mökkeilty teollisuusalueen kupeessa…Ajoittain kuullaan teollisuuden ääni sieltä taustalta…Minä näen ja aika moni muukin inkoolainen näkee, että mikään ei ole niin surullista kuin hiljainen, tyhjä teollisuussaitti. …”
Tämän anekdoottimaisen/näkökulmasidonnaisen näkemyksen täydentämiseksi olisi yleisen edun mukaista selvittää, kuinka moni Inkoon asukas tai kesävieras todella kokee hiljaisen teollisuusalueen surulliseksi.
Joddbölen kaavasta jätetyt muistutukset (ja kunnan vastaukset niihin) löytyvät kunnan verkkosivuilta. Ne antavat oman, varsin erilaisen kuvan asukkaiden suhtautumisesta teollisuusmeluun – ja moniin muihin kysymyksiin. Huomautukset ovat kappaleessa 2 alkaen sivu 106. https://www.inkoo.fi/wp-content/uploads/2025/05/Ehdotusvaiheen-muistutukset-ja-vastineet-niihin.pdf
Kenen etua artikkelin näkökulma palvelee?
Osakeyhtiölain tarkoitus?
Lukijalle ei käy selväksi, miltä kannalta haastattelu on kirjoitettu. Ajaako artikkeli luonnon, ihmisten vai osakkeenomistajien etua? Osakeyhtiölain 1 luvussa lukee seuraavaa ”5 § Yhtiön tarkoitus: Yhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”.
Blastrin omistajat näkyvät seuraavan linkin takaa: https://www.proff.no/aksjon%C3%A6rer/bedrift/blastr-green-steel-as/927207591
Olisi mielenkiintoista selvittää, mainitaanko Blastrin yhtiöjärjestyksessä, että luonto asetettaisiin etusijalle voitontavoittelun sijaan.
Yhteys YVA selosteeseen?
Ympäristövaikutusten arvioinnin ( YVA selostus) mukaan lähes kaikki vaikutukset ovat negatiivisia ja merkitty punaisella (17 yhteensä 19:stä). Niitä kohtia, jotka johtavat negatiivisiin vaikutuksiin, ei tulisi käyttää kaavassa ilman perusteluja. Luonnon tai ihmisen näkökulmasta tämä hanke ei ole, vihreästä otsikosta huolimatta, myönteinen. Mikä näkökulma jää silloin Ylen artikkelille?
